Työn iloja

Sain tänään työsähköpostiini viestin, jossa ilmoitettiin työpaikan lapas/sukkaprojektista. Syksyllä pidetään huutokauppa, jonka tuotto menee asiakkaiden hyväksi ja iloksi. Ihan mahtava idea! Pakkohan sitä on osallistua kutomalla, noita sukkia ja lapasia kun tulee tehtyä ihan huvin vuoksikin. Ajattelin että tekisin ehkä noista itse kehrätyistä langoista jotain, saa nyt nähdä.

Kehräämisestä puheen ollen.. Sain vihdoin selätettyä ostamani peijakkaan sinisen merinon. Tuolla se nyt odottaa lisämetrejä. Oli nimittäin uskomattoman vaikeaa saada lankaa aikaiseksi! Aina vain liukui ja luisui pois tai katkesi. Ihan piti käydä anoppilassa asti lukemassa kirjoja siitä miten rukkia säädetään :D Samoin tuo nähtävästi vaatii paljon päättäväisyyttä ja mietiskelyä. Mutta ah, se on niin mukavaa puuhaa!

Täytyy ottaa taas joku päivä kuvia, mutta valitettavasti suurin osa seuraavista viikoista kuluu töiden parissa. Firmassa on melkoisen kiire tähän aikaan vuodesta.

Kesä!

Neulomisen ja kehruun lomassa tein vihdoin Hama-helmistä lasinaluset parvekkeellemme. Tätähän olen miettinyt jo tammikuusta, jolloin helmetkin ostin.

Tällaista sain siis aikaan.

Monikin ystäväni on huomannut Super Mario -innostukseni vuosien aikana. Onneksi mieheni jakaa tämän innostuksen, ja kotonamme onkin melkoisesti kaikenlaista Nintendo-tavaraa. Häälahjaksi saimme muutamalta kaveriltani nuket sarjaan kuuluen :D

Mummomodessa, tai yritystä ainakin

Täällä se on! Rukki! Posti toi tänään viestin ja tietenkin piti hakea samalta istumalta suurikokoinen paketti kotiin. Heti en ehtint kasata, sillä työpäivä piti ensin hoitaa kunnialla. Kotiin päästessä kävinkin sitten heti paketin kimppuun ja kasasin seuraavat neljä ja puoli tuntia. Jos joku sanoo että rukin kasaaminen on helppoa ja nopeaa, valehtelee. Kasaan sain, mutta uudestaan en halua sitä tehdä, ainakaan vielä.

En ostanut ihan aloittelija rukkia ja se tuntuu kostautuvan. Tuohan on vaikeaa! Värttinän hallitsemiseen meni aikoinaan ehkä vartti, mutta tuohon menee varmasti kuukausia. Noh, onpahan ainakin jotain treenattavaa.

Tässä vielä ensimmäinen kokeiluni. Ei mikään suurteos, mutta jotain. Puolustaudun vaikealla villalla, sillä tuon kanssa myös värttinällä oli vaikeuksia saada tasaista.

Odotan innolla kun pääsen oikeasti treenaamaan. Viikonloppusta kun alkaa ruhtinaallinen neljä päivän vapaapäiväputkeni. Ah, vapaus.

Hurrurrurrur..

Sain tietää perjantaina, että tilaamani rukki on matkalla Keski-Suomesta tänne päin. Huraa! Ainoa kehräämiseen liittyvä asia jonka osaan on tähän mennessä ollut värttinällä kehruu, joka on mennyt vähän miten sattuu. Odotan jo innolla milloin kymmenen kilon pakettini saapuu postiin noudettavaksi!

Olen tehnyt aivan liian vähän käsitöitä viime aikoina. Työt painavat päälle, enkä pysty keskittymään oikeastaan mihinkään kotona ollessani. Ylhäältä alas- hattu alkaa olla resorivaiheessa ja myyntiin menevät siniset sukatkin etenevät hitaan varmasti. Toisaalta Fasset-sukat ovat jumittuneet lähes paikoilleen.

Koska perinteeksi muodostunut iltapäivitys on jälleen asettanut haasteita kuvaamiselle, jätän kuvat tällä kertaa välistä. Ehkä toiste sitten. Kaipaan ihan omaa, helppoa kameraa. Otetaan sellainen vastaan!