KYH päätelmiä

Huoh mikä urakka! 25 työtä kuukauteen, joista neulomispäiviä noin 15. En tiedä miten onnistuin.

Onnistumisena koin muutamiakin asioita. We Come in Peace on tilaustyö, jonka ystäväni pyysi ohjeineen päivineen. En ole koskaan ohjetta kirjoittanut, nostan hattua teille jotka niitä oikeasti teette. Sekavaahan se on, kun omat ajatukset pitäisi saada järkevässä ja ymmärrettävässä muodossa esiin. Ehkä jonain päivänä julkaisen tuohonkin ohjeen vaikka täällä, mikä ettei. Onhan se jo kirjoitettu johonkin kuosiin. Haluaisiko joku kokeilla sen neulomista?

Toisena onnistumisena voisin mainita kummilasten sukat. Aina niitä pyydetään ja aina lupaan tehdä, mutta kun ne lapset kasvavat niin älytöntä tahtia etten pysy perässä! Tällä kertaa pyrin tekemään vähän isommat kuin kuvittelin lasten olevan. Ehkä siis vielä syksyllä mahtuvat päälle, hetken.

Kolmas onnistuminen olivat nuo Mario-tiskirätit. Kaveri yllättyy kun saa ne käsiinsä, nuo ovat suloisia! Lankoja oli kesäkuumalla mukava käsitellä, ne kun ovat puuvillaa kokonaisuudessaan. Haaveilen jo nyt projektista jossa teen noista kokonaisen peiton. Aion kuitenkin olla suunnitelmallisempi kuin muissa peittoprojekteissani, joten se jääköön ainakin talveen.

Haasteellisimmat työt olivat Turn a Square ja We Come in Peace. Pipossa ongelmana oli lanka, täyttä alpakkaa. Kutitti ja meni kurkkuun. Samoin neuletiheys oli aivan jotain muuta kuin ohjeessa, jonka vuoksi käyttäjää täytyy etsiä kotia kauempaa. Noh, kokeiluhan tuokin oli. Pipo jää varmaankin ainoana noista töistä käyttämättömien laatikkoon. Saavutus sekin. Sormikkaissa haasteena oli se, että samaan aikaan tuotin ohjetta ja muistelin vanhoja tekemisiäni. Noiden tarina nimittäin alkoi muutama vuosi sitten kun mieheni pyysi että tekisin hänelle kissantassuhanskat. Noh, tuumasta toimeen vaan ja tulihan sitä väsättyä. Silloin tein sovitustaktiikalla ja mies oli tyytyväinen. Tällä kertaa halusin tehdä kuitenkin sormikkaat ohuemmasta langasta. Väri vaihtui ja fiilis siirtyi sci-fin puolelle. Jotenkin tuosta asettelusta tulee mieleen eräs tervehdys..

Loppupeleissä tein melko paljon saman kaltaisia juttuja vaikka yritin niissäkin varioida. Tiskirättejä sain tosissaan tehtyä eniten, enkä ole pahoillani. Niitä kun meillä tarvitaan. Samoin kasvojenpuhdistuslappuset tulivat tarpeeseen, omistin kuukausi sitten vain niitä kukkasia jotka tein jo hetken aikaa sitten. On ollut surku pistää vain muutama lappu pesukoneeseen suuressa pussissa, nyt ne ovat saaneet kavereita!

Hienoin saavutus oli myös se että en ostanut koko kuukautena yhtään lankaa! Ajattelin kasata nuo työt ja kokeilla vaa'alla paljonko lankalaatikot kapenivat, mutta vielä ei pysty kun muutama juttu on viilautumassa blokkausalustalla. Satoja grammoja joka tapauksessa. Huraa! Hyvä minä!

/EDIT 2.7. Lisäsin vielä blokatun version tiskiräteistä ja sain vaa'ankin esille. 600 grammaa! Jipii!