torstai 28. huhtikuuta 2011

Helsinki-Turku-Helsinki

Kävin tervehtimässä ihania ihmisiä Turussa päiväreissulla. Näin meni matka:
Vauvanpeitto kollegan esikoiselle valmistuu pikkuhiljaa. Lankana Taikapallovaihdosta saatu lanka. Perusteluna valinnalle oli lähinnä väri ja se että lanka riittää. Yllättävän mukavaa tuota on kuitenkin ollut neuloa, vaikka hieman karheaa lankaa onkin. Musiikkina muuten pauhasi vuoroin Anna Puu, Frank Turner sekä Posteljoona. Ei tarvinnut kuunnella muiden puheluita turhaan. Takaisintulomatkalla toisella puolen käytävää istunut nuori kundi ihmetteli koko matkan salaa neuletaitojani :) Ja ihmetteli vielä enemmän kun kaivoin kameran esiin.

Eksyin myös käymään Lankabaarissa. Virhe. Sinne meni viimeisetkin rahat. Ehkä joskus ne näytän sitten valmiina tuotoksena.. Mutta kiva kauppa oli, taidan mennä toistekin. Muita lankakauppoja en sitten edes etsinytkään, seurana kun oli myös yksi alle vuoden ikäinen ihanuus jolla alkoi olla tylsää kun vaiheilin lankojen seassa. Ja voi elämä, siellä oli vaikka mitä kuituakin!

Vapaapäivät vetelevät viimeisiään. Arkeen palaaminen on aina vähän hankalaa, mutta eiköhän se tästä, jossain vaiheessa.

sunnuntai 24. huhtikuuta 2011

Lomailijan arki

Olen viettänyt hiljaiseloa blogin suhteen ja päivittänyt harvakseltaan. Osasyynä on loma, se ihana jota olen odottanut, osaksi olen ihan tahallani ollut muissa puuhissa. Kyllä täällä neulottu on, uskokaa pois! Pieniä ja erityisesti suurempia projekteja on käynyt käsien läpi, tässä niistä osa.

Hermostuin torstaina kun aurinkolasini naarmuuntuivat laukussa. Siitä syystä virkkasin puuvillasta pienen pussukan, passelin isoille laseilleni. Koukku oli kolmonen, lankana vanha Viola varastoista. Lanka on yli kymmenen vuotta vanha kerä, joka pääsi melkein kokonaisuudessaan tähän projektiin.

Kälyn tekemä lanka pääsi hanskoiksi. Nam. Toimivat, joskin paksut tähän säähän. Nelosen puikoilla pistin menemään, toisinaan liian paksut puikot, usein liian ohuet. Tasaisehkoa kuitenkin tuli. Hanskat on tehty kahdessa osassa, ensin kämmekkäiksi ja siitä hanskoiksi. Napit vielä puuttuvat, mutta ne laitetaan vasta syksyllä.

Muutama tiskirättikin valmistui, toinen pienempi ja toinen isompi. Tarpeeseen kevätsiivouksen iskiessä.

Pikkutossut, jämälankoja. Tuli hieman liian pienet sille ihanalle vauvalle jota ajattelin. Värit ovat hieman vääristyneet, punainen on paljon marjapuurompaa luonnossa. Ihan kivat mutta tarvitsin pienelle suuremmat. Siksi kaivoin varastoistani keltaisen Siljan, josta on kovaa vauhtia tulossa isommat sukat. Järkevintähän on tässä vaiheessa kevättä tehdä niin isot sukat että mahtunevat vielä syksylläkin.
Harmi kun en itse osaa käyttää keltaista, tässä valo vielä vääristää väriä. Keltainen on siis kunnon retrokeltainen. Ihana. Toivottavasti pieni on samaa mieltä :)
Kirjastosta lähti mukaan myös tämä. Aika hienoja huiveja, myönnän. Jottei käsityökateus iske, lainasin myös muutaman muun kirjan, ja niiden parissa onkin tullut vietettyä aikaa parvekkeella. Voiko olla parempaa kevätpäivää kuin parvekkeella seurana herkullista teetä, kirja ja aurinko?

keskiviikko 20. huhtikuuta 2011

Ihana yllätys

Täällä ollaan oltu tekemässä kaikennäköistä viime aikoina. Yllätys olikin suuri, kun tänään kolahti pakettikortti jälleen postista. Ja voi miten ihana paketti!

Ihana paketti! Ja kurkatkaas mikä ihanuus tuolla paketissa oli:
Ihanaa Malabrigon lankaa! Uskomattoman ihanaa ja ihanan väristä! Ja rintanappikin on just mua!
Tässä vielä paketti kokonaisuudessaan. Mukana siis myös suloinen kirjanmerkki, joka löytyi langan kanssa paketista.

Olen aika monta kertaa sanonut ihanaa tämän paketin kanssa. Ja sanonpa vielä; IHANA! Kiitos SNY, tämä sai kyllä hymyn korviin asti. Mitenkäs osasit hommata juuri sitä mitä olen kaipaillut?

tiistai 12. huhtikuuta 2011

Ikuisuusprojektien valmistumispäivä

Huraa! Olen ottanut tänään itseäni niskasta kiinni moneen kertaan ja siivoillut talven löhöämisen jälkiä kotosalla. Näihin löhöämisiin kuului paljon neuleiden aloittamisia, vaan ei päättämisiä. Tänään kuitenkin kaksi ikuisuusprojektia valmistui. Hyvä minä!

Tässä kauan sitten aloittamani Syksysukat vihdon valmiina. Olinkin jo unohtanut miten karmivaa on päätellä langanpäitä joustinneuleeseen. Argh. Valmiiksi kuitenkin tulivat. Lankana taisi olla Gjestalin Janne kolmessa eri värissä. Hetkellinen sammakoituminen johtui kantapäistä, en jaksanut tehdä niitä oikein millään. Mutta tulihan noista ihan mukavat käyttöön. Ainakaan ei sääriä palella.

Monsterikin valmistui. Vauvaa en sille tehnyt, sillä monsteri on toivottavasti menossa pikkuiselle kummitytölle myöhästyneenä joululahjana. Tosin tyttö ei voi vielä monsteriaan halailla, pelkään että sisukset hyppäävät suuhun. Harmittaa kun en tajunnut laittaa sisäpussia pitämään sisustat kasassa. Mutta ihana monsteri kaikenkaikkiaan. Nämäkin Jannesta tehdyt, jämälankoja peittoprojektista.
Monsteri halusi vilauttaa teille vauvasukat, jotka nekin menevät kummitytölle. Nämä siis blokkaantuivat yön yli ja tadaa! Siinähän ne.
Käytin näihin viimeisetkin Sateenkaaren värit. Ja pienet nöttöset valkoista Jannea. Raitaa jäi ehkä reilu metri jäljelle kaiken raidoittamisen jäljiltä. Minusta ihan suloiset pienet lämmittimet pienen jalkaan. Kauniisti kuva toistaa liikaa sinertävää, mutta menköön.

Vielähän noita tekemättömiä on jäljellä, mutta niiden kanssa taistellaan sitten myöhemmin.

maanantai 11. huhtikuuta 2011

Raitojen vallankumous

Viime aikoina olen raidoittanut sukkia. Villityksen aloittivat Vasa-sukat, jotka odottavat sohvan selkänojalla palkkapäivää ja lähetystä kohti Vaasaa.

Karkkisukat ovat jatkaneet raidoituksen hienolla linjalla. Minusta näistä tulee mieleen Marianne-karkki, joka on suuri herkkuni. Teini oli vallan iloissaan sukista kun sai ne eilen, että toi kiitokseksi vielä ihanan kukkakimpun! Olin ihan häkeltynyt.
Ihana aurinkokin pääsi lämmittämään hetkeksi eilen. Näissä sukissa voi nähdä myös pientä merellistä tunnelmaa, onhan punainen lanka sitä samaa Vikingin Villeä.. Valkoinen lanka taas on Gjestalin Jannea, jämäilyä peittoprojekteista. Kokoa 39 noin suunnilleen ovat, pikkuisen pienet oli omaan jalkaan ennen blokkausta.

Puikoistakin sain yhden katki, ihan uudet KnitPron 3,5 siis kyseessä. Harmittaa, mutta itsepähän katkaisin. Tosin olen ollut siinä uskossa että nuo kestäisivät vähän paremmin kuin bambupuikot kireää käsialaa.

Mokasin toisen sukan kantapäässä hieman ja jouduin solmuilemaan. Toivottavasti solmut kuitenkin kestävät eivätkä hierrä pahasti. Olen jo miettinyt pitäisikö blogin nimeäkin vaihtaa "aina joku moka neuleessa"-nimeksi, mokat kun tuntuvat olevan se juttu näissä neuleissani.. Toisaalta juuri ne virheet tekevät minun neuleistani minun neuleitani.

Meinasin jo näyttää kuvan kummitytölle tehdyistä sukista, mutta ehkä otan kunnollisemmat kuvat ensin. Ne siis ensi kerralla.

perjantai 8. huhtikuuta 2011

Pakettipäivä

Vapaapäivän kunniaksi lepäilin sohvalla neuleineni kun kuulin postin tulevan.
Hetken aikaa mietin ennen kuin tajusin: SNY muisti jälleen!

Sain Ihana-lehden, kirjanmerkin ja kortin. Heti tekisi mieli käydä hakemassa muutama tyynyliina kaapista ja muuntaa essuksi! Kiitos SNY tästä paketista, piristi kovasti tätä päivää ja tuli kyllä ihan puskista!

maanantai 4. huhtikuuta 2011

Vasa-sukat

Viikonloppu meni työn merkeissä, tosin rennoissa tunnelmissa. Leirillä oli oikein rattoisaa ja ehdin saada valmiiksikin jotain. Lisäksi yksi teini pyysi että tekisin hänellekin sukat. Noh, mikäs siinä. Ne pääsivät jo eilen illalla puikoille työnimellä "Karkkisukat".

Nämä sain kuitenkin valmiiksi viikonloppuna. Kaveri taitaa tulla iloiseksi. Nämä kun lähtevät postissa parin viikon sisään kohti Vaasaa. Toivottavasti ystäväni tykkää, ainakin hän pyysi mustapunaraidallisia sukkia. Ehkä hieman erilaiset raidat kuin perinteiset tasaraidat, mutta minusta onnistuneet.
Lankana Ville Viking sekä mustana että punaisena. Puikot iki-ihanat Knitpron 3,5 sukkapuikot. Pehmeää ja kivaa lankaa, joka toivottavasti kestää myös käyttöä.

perjantai 1. huhtikuuta 2011

Sanoista kuviksi

Näistä on jo blogissa puhuttu, kuviakin taisin luvata. Tässä siis:
Blokatut ja siistityt Sateenkaarisukat. Todella perussukat, mutta menköön. Ehkä saaja kuitenkin tykkää. Raidoituksen kanssa vähän taistelin, ihan samanlaiset eivät ole. Tarpeeksi kuitenkin että kehtaan ne antaa.

En oikein osaa sanoa miksi kärkialoitus näyttää tältä. Tai osaan, mutta en halua sitä purkaakaan. Tästä se lähtee, raidoitus.

Työpäivät alkavat käydä vähiin ja odotan jo innolla vapaita. Aion lukea kirjoja, neuloa ja kehrätä. Nam.