Paketeista paljastuu..

Tässä muutamia joululahjoja joita tänä vuonna neuloin.

Peruslapaset Dropsin Nepalista. Äitini tarvitsee näitä töissä ollessaan. Ihan omalla ajatuksella sävelletyt.

Pikkupupu pääsi anoppini luo yhdessä Laura Honkasalon kirjan "Kotikutoista -itsetekemisen ihanuudesta" kanssa. Koska pupu tarvitsee seuraa, ompelin sen selkään hakaneulan, jotta se pääsee välillä uloskin. Ohje ihanalta Rebecca Dangerilta nimellä Bunny Nuggets. Lankana jokin jämämerino, ihana pehmeä.

Jokin mielenhäiriö väitti että osaisin kirjoneuloa, ja päätin tehdä myös Horatio & Orenit (ravlink). Ohjeessa ei ollut mitään vikaa, lähinnä oma käsiala tässä harmittaa. Alku on molemmissa hanskoissa tiukempaa ja muuttuu reippaasti sormiin mentäessä. Ja peukalo. Argh. Mutta sen verran tein näiden eteen töitä että annoin ne pikkusiskolleni lahjaksi. Opiskelijan kun on pidettävä sormet tyylikkäästi lämpimänä talvellakin. Lankana Dalegarn Heilo, johon sorruin alkukuusta Menitassa. Ihan ok lanka hintaansa nähden, mutta ei mikään kovin pehmoisa. Tosin pesu auttoi tässä hieman.

Eksyin tässä myös Ideafoorumiin päivänä eräänä ja mukaani lähti vihdoin tämä ihana pöllösetti. Enkelikello tämä taitaa olla oikealta nimeltään. Ihana, tykkään! Pöllöt ne vaan on parasta.

Piponi mun

Tämän olen tehnyt jo muutamia viikkoja sitten, joulukuun alussa. Lumi ja kylmyys ei yllättänyt autoilijoita, mutta yllätti minut. Jostakin piti saada pipo vauhdilla, ja tämä oli lopputulos.

Lankana toimi Dropsin Nepal, joka olikin kivassa tarjouksessa. Ohjeena langalle suunniteltu malli. Harvemmin muuten olen tehnyt pipomallia sille tarkoitetulla langalla! Jännä.

Lanka toimi kivasti, mutta tuo nappilista oli melko tylsästi toteutettu. Jos olisin tajunnut, olisin tehnyt erilaisen. Kiva peruspipa kuitenkin päässä, lämmin ja värikäs. Seuraavaksi pitäisi tehdä tähän sopivat muut asusteet.. Ehkä sitten joskus.

Napit on muuten parin vuoden takaisilta kässämessuilta Stadista. En muista myyjää enkä hintaa, mutta sopivat minusta tähän ilmeeseen.

Keskeneräisiä

En ole ehtinyt tehdä oikeastaan mitään valmiiksi, joten näytän muutaman keskeneräisen. Ehkä saan niistä intoa tehdä kaiken valmiiksi ennen joulua.

Tässä on valmistumassa polvisukat tärkeälle ystävälle. Olen jo kahdesti purkanut sukat harmissani, en saa kavennuksia millään oikeisiin kohtiin! Hermohan tässä menee. Onneksi lanka on ihanaa ja puikot liukuvat.

Opossumilankaiset kämmekkäät itselle. Näyttävät hassuilta kuvassa, mutta oikeasti omaan käteen sopivat. Kuvio yrittää imitoida sydämiä, huonolla menestyksellä. Näissä onkin ehkä ideana olla enemmänkin ajatuksen tasolla hyvät, ja tietty oikeasti lämpimät. Lanka on taivaallista, Kia Ora Kauria ohuempana versiona, jonka olen ostanut joskus viime vuonna Vihreästä vyyhdistä. Opossumilanka on kyllä melko eksoottista, mutta suosittelen tämän käytön perusteella. Myös anoppi piti viime jouluna saamastaan kerästä kovin.

Puikoilla on myös kolmet sukat, kahdet lapaset ja muutama huivi. Ja miljoona ajatusta kaikesta. Mutta ehkä näitä kaikkia näytän sitten kun olen niiden kanssa valmiimpi. Siihen asti odotuksen iloa!

Tampereen ostoksia

Olen unohtanut kuvata ostoksiani Tampereen käsityömessuilta marraskuun puolivälistä. Ostin yhteensä kilon lankaa, josta osa onkin ehtinyt jatkaa erilaisissa paketeissa muualle Suomeen. Lisäksi mukana oli myös joululahjoja, joten niistä hyshys. Tässä kuitenkin näitä vielä jäljellä olevia ostoksia.

Nämä lähtivät mukaan Titityyn kojulta. Keltaisia ostin kaksi ja toinen lähti palkintona matkaan. Lisäksi näitä hypähti kassiin vielä kaksi vyyhtiä eri sävyissä erinäisiin juttuihin. Sukkalankaa Cascade Heritage Sockia, maailman ihaninta neuloa ja voi, ei edes kovin kallista!

Seuraavaksi lähti mukaan alpakkakarnevaalin innoittamana kasa näitä. Oikeasti ostin myös toisen kerän valkoista ajatuksena raidoittaa näillä kaikilla, mutta ohje ei sitten ollutkaan näin ohuelle langalle. Mutta ihan sama, teen näistä sitten vaikka kolmet hanskat. Ihanat värit yhdessä! Mallailin varmaan puoli tuntia kojulla.

Viimeisenä mukaan lähti Cascade 220 -lankaa neljä vyyhtiä. Aikeena oli tehdä jotain itselle, tällä hetkellä niistä on muodostumassa jonkin sortin villahousujen alut. Saa nähdä.

Rahaa meni, mutta oli kyllä sen arvoista. Oli hauska pyöriä musat korvissa vieraassa paikassa, tehdä täsmällisiä tutkintoja ja väistellä paikallisia vanhuksia. Ehkä vielä ensi vuonna uudelleen.

Leppoisa joulunodotusvaihto

Sain paketin jo aikaa sitten, mutta sain kuvan otettua vasta nyt. Siksipä nuo karkkimäärätkin ovat pienemmät kuin paketin saapuessa..

Ravelryssä järjestettiin siis jouluvaihto, jonka ideana oli lähettää kiva joulupaketti toiselle palstalaiselle. Itse lähetin oman pakettini tänään, joten se löytynee vastaanottajan luota perjantaina tai ensi viikolla. Samoin lähti myös arvontapalkinto, joten Villakaniini, ole hereillä!

Mutta tähän pakettiin takaisin. Karkit ovat ihania herkkuja, tee just mun juttu ja kortti iiihana! Tuohon lankapakettiin koskenkin sitten vasta jouluaattona, vaikka kovasti tekisikin mieli se jo avata.

Ihkulankaiset joululahjasukat

Ystäväni näytti olevan piristyksen tarpeessa kaikenlaisten muutoksien takia, joten neuloin hänelle piristävät joululahjasukat.

Kuvat on otettu hienossa uudessa valoteltassa, jonka sain mieheltäni melkein joululahjaksi. Olen kärvistellyt huonojen kuvien ja valottomuuden kanssa jo vuosia, enkä liiemmin pidä kuvaamisesta talvella, sillä olen aina töissä valoisimpaan aikaan. Siksi blogin päivittäminenkin on tuntunut äärimmäisen haastavalta viime aikoina. Valoteltta kuitenkin helpottaa elämää siinä määrin että pääsen kuvaamaan juuri siihen aikaan kun itseä huvittaa. Teltta ei ole ehkä se kaikkein hienoin, mutta toimii ja se riittää minulle.

Mutta takaisin sukkiin. Ne nimittäin ovat jälleen lankoja joita on käytetty ensisijaisesti muihin projekteihin. Näitähän on näkynyt blogissa pitkin kevättä ja syksyä, siis projekteja noista langoista että jämisprokkiksia.. Puikot olivat 2,5 ja silmukkamäärä 14/puikko. Minusta noista tuli ihanat, vaikka kuvassa näkyykin jostain syystä esille jäänyt pohjasauma. Näitä oli myös mukava neuloa, kun kaikki langat olivat superihania käsissä. En taida enää tuhlata huonoon lankaan ollenkaan. Niin mukavaa on tehdä pehmeästä ja hyvälaatuisesta langasta.

Eri puolilla asuntoa odottaa noin kymmenen puikoilla olevaa työtä. Voi kun ne saisi kaikki valmiiksi jouluksi. Katsotaan. Pitäisi ehkä kuvata myös ne Tampereen messuilta ostamani kilo lankaa.. Eli ei käy aika pitkäksi tässä kuussa. Hyvä niin.

Arvonta on päättynyt!

Huraa! Maaginen luku on tullut tänään täyteen, joten pyöräytin arvontakonetta (eli käskin miehen nostaa lappuja muumimukista) ja voittajiksi selviytyivät nämä kaksi seuraavasti:

1. Palkinto, eli silmukkamerkit ja lankaa, Villakaniini!
2. Palkinto eli silmukkamerkit, Elisa!

Jes, onnea voittajille! Pistäkääpä viestiä siitä millaisia merkkejä saisi olla ja osoitteenne myöskin (kaukaahaettu (ät) gmail piste com). Tässä hieman kuvia kutittelemaan mielikuvitustanne (kaikki nämäkin mahdollista saada tai ostaa):

"Mustaa ja valkoista laitetaan"

En ole ehtinyt blogata tässä syksyn aikana läheskään niin paljon kuin olisin halunnut. En ole myöskään ehtinyt neuloa, joka tietenkin vaikuttaa tähän bloggaamisen tahtiin. Toisaalta myös valo on päättänyt kadota juuri siihen aikaan kun olen kotona yhdessä neuleiden kanssa. Marraskuu. Menisit jo pois.

Innostuin kuitenkin yhtenä iltana ostamaan Novitan lankaa (niinpä, muuta ei ollut enää illalla saatavilla). Ostin kolme kerää valkoista Keloa ja päätin vääntää itselleni tuubihuivin.

Siinä se nyt sitten on. Neuloin täysin fiilispohjalta, raidat ovat sattumanvaraisia ja siksikin niin kivoja. Ehkä olette jossakin vaiheessa huomanneet, että suunnitelmallisuus ei ole vahvimpia puoliani.. Mutta hyvänä työneuleena meni kyllä juuri suunnittelemattomuutensa tähden. Lankaa upposi vähän päälle kaksi kerää vyötteen mukaisilla puikoilla. Olin yllättynyt, akryyli ei tunnu niin pahalta iholla kuin takavuosien Polaris, joka vieläkin saa aikaan ällötystä.

Yritin ottaa itsestäni jonkinsortin kuvaa huivi kaulassa. Huomasin näyttäväni todella väsyneeltä. Kyllähän sen tunteekin, mutta kuvat pysäyttävät aika lailla. Jouduin vähän silittelemään kuvaa että sain sen julkaisukelpoiseksi. Huoh. Lomaa odotellessa. Onneksi viikonloppuna pääsee vähän huilimaan Tampereen kautta Turkuun. Reissuneuleita en ole vielä pakannut, mutta eiköhän toi inspiraatio iske kolmen maissa yöllä kun vihdoin on aikaa ne laukut pakata.. Ja junahan lähtee stadista klo 8.06. Että jos eksyt samaan junaan, olen se tyyppi joka silmät ristissä vääntäytyy miljoonien kassien kanssa junaan yrittäen tasapainotella vauhdissa haettua lattea niiden laukkujen päällä. Saa tulla moikkaamaan ja vetämään hihasta!

Kilpailu? Täällä? Ihanko totta?

Kyllä, päätin pitää ensimmäisen blogikilpailuni ikinä. Katsokaas, sellainen hieno luku kuin 15 000 käyntiä on kohta täyttymässä laskuriin, ja sen kunniaksi ajattelin arpoa jotain kivaa pientä muutamalle osallistujalle. Haluatko mukaan? Lue silloin eteenpäin.

Jos haluat olla mukana arvonnassa, kommentoi. Saat siitä hyvästä yhden arvan. Samoin jos linkkaat blogini omaasi, saat yhden arvan. Eli, voit osallistua yhdellä tai kahdella arvalla tähän kisaan. Kisa on käynnissä ainakin siihen asti että mittari näyttää tuon maagisen 15 000 kävijää. Tämän jälkeenkin voi osallistua, ellen ole kommentoimalla ilmoittanut arvonnan päättyneen.

Palkinnot? No onhan niitäkin.

Ensimmäinen palkinto sisältää itse tekemäni silmukkamerkit, joihin pääset itse vaikuttamaan. Kyllä, saat päättää helmien värin ja saat halutessasi dinosauruksia, robotteja, sydämiä tai vaikka maatuskoita silmukkamerkkeihin roikkumaan. Lisäksi saat lankaa, jotta pääset jotakin kivaa projektia aloittamaan.

Toinen palkintokin sisältää silmukkamerkit. Jotkut kivat. Näistäkin kysyn ensin ja teen vasta sitten.

Onni suosii rohkeaa, tai ainakin kommentoivaa. Kerro vaikka mitä mieltä olet ollut blogista tai millaiset silmukkamerkit haluaisit. Sana on vapaa, anna mennä!

EDIT. Kilpailu päättynyt ja voittajat löytyvät täältä!

Happy happy, joy joy

Tässä se lupaami kuvauskohde. Ei mitenkään kovin iloisena kuvaamisesta.

Ei mikään huippukuva noin muutenkaan, sillä kännykkäkameralla ei vaan saa niitä kuvia joihin voisin olla tyytyväinen. Ehkä jotakin hajua tästä väriällötyksestä kuitenkin saa.

Ohje on alunperin ihan hieno, Stephen Westin Stringband (ravlink) joka olisi ollut minusta kauniimpi eri värisenä. Lankana tässä versiossa on Berliinistä hankittu Casbah Sock, jota oli pehmeytensä ansiosta ihana neuloa. Paritin sen Dropsin Baby Merinon kanssa, ja pehmeähän tuosta tuli. Ohje itsessään oli hyvin kirjoitettu ja äärimmäisen helppo toteuttaa. Lähes pelkkää eestaas -neulomista. I-cord oli kaikkein tylsintä tehdä, mutta senkin hoidin sitten lopulta. Nappien kanssa tyydyimme kakkosvaihtoehtoon, napit löytyivät lopulta omista varastoista. Niitähän tuossa nyt on monen värisiä ja kokoisia. Semmoinen ysärilapsi- tunnelma kaiken kaikkiaan.

Tärkeintä kaikessa tässä on kuitenkin se, että mies tykkää. Enää ei kuulemma palella. Se on hyvä se ja siihen on tyytyminen. Mitä sitä nyt ei tekisi että toisella olisi lämmin olo.

Sukkasato muuten loppui. Minun aikaansaannoksiani voi käydä kurkkimassa täältä. Ihan kaikki kun eivät tänne asti tulleet.

Rakkaudella tehty

Silmukkamerkkien tekemisessä on jotakin rauhoittavaa. Sukkien väkertämisen lomassa olenkin tehnyt muutamia merkkisettejä, jotka ovat jälleen kaupan.

Hempeällä rakkaudella. Huomaa yksi erilainen ja isompi helmi (kuvassa oikealla). Helmet muovia, sydämet tibetan silveriä ja vaijeri päällystettyä.

Värikkäästi rakkaudella. Kuusi samanlaista merkkiä, helmet muovia, sydämet tibetan silveriä. Kuvassa keltainen hieman ylikorostunut, mutta melkoisen keltainen myös luonnossa.

Pinkisti rakkaudella. Kuusi samanlaista merkkiä, helmet muovia ja sydämet tibetan silveriä. Väri on todellakin pinkki.

Heavy cassettes. Nämä ovat muita painavemmat merkit, sillä kasetit ovat päälle puolentoista sentin mittaiset. Helmet päällystettyä lasia (muistini mukaan) ja kasetit tibetan silveriä päällystettynä. Kivat merkit vaikkakin ei ihan pieniin töihin soveltuvat.

MYYTY. Perhepotretti. Kahta eri kuvaa Jeesuksen perheestä, helmet lasia. Pohjat kuviin tibetan silveriä.

Jos kiinnostuit, kommentoi alla tai pistä sähköpostia kaukaahaettu (ät) gmail piste com. Kaikkien settien hinta 6e sisältäen postit Suomeen.

Seuraavalla kerralla yritän saada miehen kameran eteen uuden kaulurinsa kanssa. Katsotaan miten projekti onnistuu.

Toiset Bonesit

Kesän reissulta mukaan lähtenyt lanka muotoutui parin viikon aikana erilaisissa paikoissa.

Eilen istuin Helsingin Kirjamessuilla, lattialla kun emme enää päässeet puoli tuntia ennen Tarja Halosen ilmestymistä istumaan itse penkeille. Siinähän toinen sukka saikin kantapään kuunnellessa. Seurani oli tullut messuille lähinnä tätä varten, joten mikäs siinä. Ei minulla ollut kerrankin mihinkään kiire, ja neule piti ajatukset hyvin kasassa.

Itse mallihan on ihana neuloa, vaikken kovin innostu yleensä noista takaosastaan neulotuista joustimista. Boneseissa vaan on sitä jotain ja ne istuvat melkein minkä muotoisiin jalkoihin tahansa. Ohjekin on sen verran simppeli, että tällainen keskittymiskyvytön neulojakin pystyy sen handlaamaan. Kolmosen puikoilla tuli mukavan ilmavaa jälkeä, pienemmillä olisi tullut peltiä ja isommilla reikäistä. Kerrankin oikein!

Eilen sitten päättelin ja muotoilin sukat, jotta ne ehtisivät vielä tämän viikon Sukkasatosaldoon. En olisi halunnut ottaa niitä jaloista, sen verran ihana on lanka yhdistettynä tähän malliin! Ihan kuin kävelisi ilmassa. Toivottavasti saajakin pitää näistä.

Mariannet

Tein taas sukat. Vaikka olenkin pitänyt vähän taukoa. Mutta kun lanka kutsui ja tarvekin oli.

Nämä menevät erääseen vaihtoon. Olen tyytyväinen, toivottavasti saajakin on.

Zen

Sain alkuviikosta ihanan paketin kotiin. Osallistuin ensimmäistä kertaa vaihtoon eräällä suositulla neulesivustolla ja olen kyllä niin fiiliksissä tästä paketista!

Aiheena oli Zen-vaihto, joka sopii näemmä minulle kuin nokka päähän. Tuo lanka on nimittäin ihaninta Handua, Nallekarkit söin tietenkin heti ja teekin maistuu oikein hyvältä. Lisäksi olin juuri aikeissa ostaa Roosanauhan, mutta paketti yllätti iloisesti ja sain sellaisen jo laitettua laukkuuni kiinni. Mahtavaa! Kiitos ihana Kaheli, jonka nimeä en vielä tiedä!

Punaiset sukat ja muita kertomuksia

Tein punaiset sukat merinolangasta, jonka sain SYT-vaihdossa viime vuonna. Lanka on ihanan pehmeää, mutta tein hieman peltiset sukat johtuen liian pienistä puikoista.

Siinä ne nyt kuitenkin ovat, valmiit sukat. Lankaa jäi jäljelle päälle kymmenen metriä, lankalaatikoiden laihdutus siis jatkuu! Kohta saan varmaankin nuo laatikot jo kunnolla kiinni. Mahtavaa!

Sain myös lankaa. Äiti oli löytänyt kirpparilta törkeän halvalla markka-aikaista lankaa, jonka lahjoitti minulle.

Eiköhän tästäkin letistä synnny sukkia. Pitkät sukat nyt ainakin. Kunhan pesussa ensin käy.

Tähtienvälinen silityskirja

Tilasin jo aikoja sitten kangasta Spoonflowersilta. Yksi niistä oli jo alkuun mietitty lahjukseksi vauvakotiin, jossa isä jakaa kanssani fanituksen kohteen. Tähtien sota -elokuvat ovat olleet meille jo pienestä tärkeitä, ja niistä onkin muodostunut meille jonkin sortin yhdistävä tekijä jo teini-ikäisenä.

Kangas oli onneksi jo valmiiksi lajiteltu eri sivuihin, ne tuli vain ommella yhteen. Kysyin anopilta, josko jotain kannattaisi sivujen väliin laittaa, ja neuvoksi sain kovikekankaan hankkimisen. Ei kovike helpottanut ompelemista, mutta kannatti laittaa. Sivut kun ovat paljon tukevammat näin.

Sivut ovat kyllä niin suloisia. Haluaisin tehdä itsellenikin tuommoisen, ellen olisi niin kovin surkea ompelija. Tein tuota nelisen tuntia. Nelisen tuntia! Käsittämätöntä. Mutta toisaalta yritin silittää koviketta kiinni ainakin tunnin, lähes tuloksetta. Vaikka tein kaiken mitä piti. Äh. Ehkä me ei vaan kovikkeen kanssa tulla toimeen.

Sivut eivät ole tasakokoiset eikä ompelujälki ihan priimaa, mutta toivon aiheen ja lämpimien ajatusten olevan tärkeämpiä saajalle. Ei noita kauhean monella varmaan täällä päin ole. Ainakin ompeleet on tehty vauvaa ajatellen, eivät ne ihan heti irtoa käytössä. Seuraavaksi aion ommella ihanan aikamatkustuskirjani ja tietty pikkunörtin ekan oppikirjan. Ne odottavat seuraavaa inspistä hyllyssä.

Spoonflowers muuten tekee nykyisin myös custom-tapetteja ja vinyylitarroja. Ehkä siisteintä ikinä.

Mammalomalaiselle

Menin ja käytin ihkulankaa. Muiden sukkiin. Mutta lahjaksi menevät, joten ei harmita. Kaverini sai toissa viikolla ensimmäisen lapsensa, ja ajattelin lahjoa mammaa ja lasta samanlaisilla sukilla. Mammaversiot ovat nyt valmiit.

Värit eivät toistu lähellekään oikein. Harmittaa. Olisin mielelläni kehunut vuolaammin Hopeasäikeen kaunista keltaista sävyä, mutta menköön. Ostakaa itsellenne, riittoisaa ja ihanaa ja kivaa neulottavaa. Ja tämä ei ollut maksettu mainos. Toinen lanka on Araucania Ranco Solidia, sitä jonka ostin ajat sitten kun rahat loppuivat. Mukavaa neulottavaa sekin. Kolmosen puikot olivat himpun verran liian isot tähän hommaan, mutta kotisukiksi nämä olin ajatellut joka tapauksessa. Ompahan kivan löysät jalassa.

Hirmuisen pitkään näissä sukissa meni, eksyin pitkästä aikaa esim. ompelemaan ja pelailemaan pelejä. Ompelusta lisää myöhemmin.

Silmukkamerkkejä kaupan

Jostakin syystä sukat ovat ruvenneet tällä viikolla tökkimään ihan urakalla. Siksi otin hetken hengähdystauon ja tein muutaman silmukkamerkkisetin.

 MYYTY. Bilehileet. Maatuskoillakin saa joskus olla hauskaa, eikö?

MYYTY. Hempeät. Kahden värisiä isoja helmiä ja lehtiä.

MYYTY. Vihreet. Melkein myrkyn väriset helmet koristavat syksyn lehtiä. Ihanat!

MYYTY. Kesän lehdet. Hieman heilahtaneesta kuvasta voi päätellä kuitenkin jotain. Vihreät helmet ovat lasia.

Jos haluat näistä jonkin setin omaksesi, pistä viestiä postiin (kaukaahaettu (ätmerkki) gmail piste com) tai kommentoi alle. Hinta postikuluineen 6e/setti Suomeen.

Virolaiset sukat

Sain vihdoin valmiiksi vuoden verran mietityttäneet sukat. Ostin langat viime Martin markkinoilta, suoraan tuottajalta. Olisin kovasti halunnut tehdä kirjoneulesukat, mutta pohdintaa jatkaessani tajusin ettei lankaa välttämättä riitä ihan siihen mitä olin suunnitellut. Ja oikeassa olin.

Viime lauantaina totesin että ulkona on kaunis ilma. Otin kuteet, hieman Berliinin tuliaisia ja kynttilät mukaani, ja neuloin parvekkeella. Työpäivän illaksi tuo oli oikein leppoisa. Neuloinkin niin pitkään etten enää nähnyt silmukoiden muodostumista. Toisen sukan varresta muotoutui tuolloin suurin osa.

Ja tässä ne ovat valmiina, kuvan on otettu laivan kannella eilen illalla. Lähdimme lyhyellä varoitusajalla matkalle Tallinnaan, ja siellähän nämä virolaiset sukat sitten valmistuivat loppuun. Punainen lanka loppui jo ennen kantapäätä toisessa sukassa, joten loppuväritys on hieman erilainen. Kaunis kuitenkin. Tykkään, vaikka lanka onkin rasvaista ja karkeaa. Syksyiset ja ihanan pitkät, mahtuvat kivasti kurkkimaan Converseista.

Nämä taisivat olla kolmannet Sukkasatoon osallistuvat sukat täältä. Tahti on onneksi hidastunut.

Raitaa

Sitä voisi jotain muutakin kokeilla kuin raitaa.. Mutta kun raidat ovat helppo tapa kuluttaa jämälankoja. Näihin olen tyytyväinen. 3,5 puikot, erilaisia lankoja ja innostusta. Raidat kun kasvavat niin nopeasti, ei tartte miettiä edistyykö sukka. Edistyy.

Toinen pari Sukkasatoon. Melkoinen vauhti tässä alussa siis. Pitänee vähän hidastaa, sillä niska ilmoitti itsestään jälleen. Lihakset on aika jumissa. Pienemmät puikot ja löysempi käsiala seuraavaan kiitos.

Raitaa raidan perään

Meinasin saada nämäkin sukat valmiiksi tämän vuorokauden puolella, mutta lanka loppui kesken kavennusten. Kotonahan sitä olisi lisää, mutta kun koti ei nyt ole tässä. Noh, huomenna on uusi päivä. Raidat on kuitenkin kovin mukavia. Ne kun syövät kerien loppuja melko kivuttomasti.

Kesäkausarin jalanlämmittimet

Siinä ne nyt ovat, koon 37 niskan nyrjäyttäjät. Työn ja tuskan takana, kirjaimellisesti.

Hieno ideani sujauttaa hieman kesällä riparilla käyttämäämme punaista lankaa sukkiin epäonnistui, sillä tuo beige lanka otti ja loppui kesken toisen sukan. Ei muuta kuin purkamaan ja lisäämään punaista. Ei kiva. En tykkää punaisen dominoivasta vaikutuksesta. Mutta kun pakko oli laittaa, lankaa jäi nelisen metriä jäljelle päättelyn jälkeen.

Tässä sukat olivat juuri purkuvaiheessa. Meinasin heittää sukat seinään. Mutta en tehnyt niin, kun sen verran monta työtuntia niihin sujahti kaikkineen. Lankana Janne sekä kaksinkertainen Nalle, puikot neloset joustimessa ja 3,5 muussa osassa. Sukat ovat siksi kuin peltiä. Grr ärrr. Harmitus maximus.

Noh, ainakin Sukkasato on saatu käyntiin. Ja juu, onhan noita aloituksia muitakin. Voitte varautua henkisesti siihen että näkyvillä seuraavina viikkoina on pelkästään sukkia. Pahoitteluni.

Magic Yarn Ball Swap

Osallistun aina välillä kaikenlaisiin vaihtoihin niin kuin olette huomanneet. Tällä kertaa osallistuin Euroopan sisäiseen vaihtoon Ravelryssä.

Paketti saapui luokseni Italiasta. Se sisälsi käsinvärjättyä pehmolankaa! Tavallisesti en ihan tuommoisesta perusta, mutta tuossa nuo värien vaihtelut elävöittävät lankaa ja pohdinkin tekeväni tuosta kivan huivin. Katsotaan. Hauska kokeilla välillä.

Olihan siellä kaikenlaista muutakin. Katsokaas nyt! Kyllä siellä euro riittää melkosen enemmän kun täällä. Ihan harmittaa kun itse lähettämäni paketti oli paljon vähälahjaisempi. Mutta kun ei se euro vaan riitä täällä samaan!

Onhan näihin vaihtoihin kyllä hauska osallistua. Tulee aina hyvä mieli kun saa paketin jota toinen ihminen on ajatellut minulle sopivaksi. Sitä oppii itsekin itsestään uutta joka kerta!

Tänään alkoi Sukkasato. Pitänee ruveta neulomaan. Itsehän olen tehnyt sen iloisen neljänkymmenen viiden työtunnin viikon startaten taas uutta kautta ja ryhmäyttäen luokkia. Ei ihme kun tänä aamuna ei herätyskello meinannut herättää. Onneksi seuraavat kaksi päivää olen vapaalla. Enköhän vietä ne tiukasti neuloen ja keräten voimia.

Luuppi revisited

Tein huivin. Sen piti olla valmis jo keväällä. Hups. En vaan jaksanut silloin aloittaa. Mutta nyt sen tein viikossa.

Malli on jo tuttu siskolle menneen huivin ja itsellekin tehdyn, sittemmin äitini adoptoiman huivin jäljiltä. Mohair Bias Loop, puikot vitosen pyöröt ja menekki noin puolitoista kerää BB Filati Soft Dreamia. Väri ei ole mun lempparini, mutta äiti itse valitsi, joten mikäs minä olen sanomaan. Maksoin ohjeesta aikoinaan viisi dollaria, joka oli minusta ryöstöä verrattuna siihen mitä sillä sai. Kolmen tehdyn huivin jälkeen rahamäärä ei enää tunnu niin pahalta. En silti kehtaisi ihan tuota hintaa kyseisestä ohjeesta pyytää.

Hovikuvaaja ei tietenkään voinut ilmaista että nenäni alla kulkee juuri se ainoa sauma, jota olin yrittänyt piilotella. Poseeraustyyli taas tulee eräästä animesta, lempihahmoltani Kakashi Hatakelta. Olen tuijottanut nyt Naruto Shippudenia yksitoista kautta kolmessa viikossa samalla neuloen eri näköisiä juttuja. Tänään olen saanut kiinni muun maailman jaksojen perusteella. Jes.

Syksyn auringonsäteet ne vaan on kovin kivat parvekkeella. Voi kun tämä kohta vuodesta jatkuisi paljon pidempään. Onneksi Sukkasato alkaa kohta, pääsee neulomaan taas vähemmän karvaisia juttuja. Puikotkin on tyhjennetty tätä varten. Ylihuomenna.  Jes. Tule jo lauantai.