torstai 24. tammikuuta 2013

Älä niistä nenääsi

Odotin neljä kuukautta puhelua, jotta pääsen leikkaukseen. Perjantaina puhelin soi ja leikkaus tapahtui tiistaina. Luulin pääseväni helpolla jälkikipujen ja kaiken kanssa, mutta ei. Eilinen meni sängyn pohjalla ja yö oli muutaman tunnin unen mittainen. Toipumiseen kuuluu myös yksi jännä juttu; niistää ei saa noin viikkoon. Vaikean tästä tekee se, että leikkauksen takia nenä on täynnä kaikenlaista ylijäämätavaraa. Tässä sitä nyt siis ollaan, kovasti sairaslomalla.

Noh, jotta blogi ei jäisi ihan tauolle, näytän taas muutaman keskeneräisen työn. Näitä kun riittää..
Muutama sukkapari kesken. Edelleen. Kunhan nenä taas toimii, voin koskea näihinkin. Varsinkin tuo valko-beige-harmaa kaveri erittää villapölyä, jota en voi vielä hengitellä. Punaiseen taas ei ole kovinkaan paljon motivaatiota.


Neukkareita varten väänsin itselleni yötä myöten silmukkamerkit. Lopulta en edes neulonut tätä siellä, vaan lähinnä matkoilla. Viime viikonloppuna kävin keikkamatkalla Jyväskylässä, ja junassa muotoutui kaksi kuviokerrosta lisää. Menossa Pomme de Pin (ravlink), monissa muissakin blogeissa näkynyt villatakki. Ja vieläpä ensimmäinen villatakkini itse tekemänä. Melko hurjaa, sillä pari vuotta sitten en edes ajatellut saavani aikaiseksi kokonaista villatakkia. Ja nyt se on puikoilla. Niin se into kasvaa ja kyvyt muotoutuvat.

Katsotaan josko saisin joskus jotakin muuta aikaiseksi kuin ostoksia ja keskeneräisiä asioita. Ehkä tämän sairasloman jälkeen.

maanantai 14. tammikuuta 2013

Leppoisa joulunodotusvaihto, osa 2

Olen unohtanut näyttää mitä paljastui paketista jouluaattona. Tämmöistä. Ihanaa, eikö totta?


sunnuntai 13. tammikuuta 2013

Pienenpieni postipaketti

Lumoava Lanka siis lopettaa toimintansa, ja siihen liittyen myös nettikauppa koki alennusmyynnin. En voinut vastustaa kiusausta, ja siksi kotiimme matkusti Oulusta monen monta vyyhtiä lankaa.

Olen neulonut Purelifesta ennenkin, jonka vuoksi en voinut jättää näitä ihania harmaita Ouluun. Neljä kerää riittänee vaikka mihin!

Nämä kaksi kaverusta ajattelivat neuloontua villahousuista jääneen harmaan kanssa joksikin. Ehkä pitkiksi säärystimiksi. Tai sitten joksikin muuksi. Myönnän näiden olleen pieni heräteostos, mutten kadu. Peruslankaa kun voi käyttää vaikka mihin.

Lupasin ystävälleni joululahjaksi sukat, joiden värin hän saa toivoa. Voitteko kuvitella, että koko varastossani ei ollut yhtäkään violettia kerää lankaa kokonaisiin sukkiin riittäväksi? Niinpä! Onhan sitä lankaa kuitenkin melko monta vyyhtiä. Tämä kyseinen kerä kuitenkin ehti mukaan Jyväskylään, joten siitä on jo verotettu yhden sukan verran. Mutta tästä tuonnempana lisää, kunhan sukat valmistuvat kokonaan.

Näiden lisäksi ostin vielä kaksi Succaplokkia, sukkien blokkaamiseen koossa S ja L. Nyt omistan sitten kokonaisen sarjan. Mukana tuli myös nappeja, jotka nekin lämmittivät sydäntä. Vielä muuten ehtii ostoksille, mikäli mielii!

Tämä on muuten 200. kirjoitukseni tässä blogissa. Ei huono.

lauantai 12. tammikuuta 2013

Jyväskylän ostoksia

Reissuilta tuntuu nykyisin kotiutuvan aina lankaa. Lienee jo jonkin sortin addiktio tämä hamstraaminen, mutta toisaalta alkuvuoden ostokset pysyivät viime vuonna kurissa. Vasta loppuvuodesta huomasin lankavuoren kasvaneen oikeasti. Siksi olen järkeillyt nämä kaikki ostokset vielä sopivaksi määräksi.



Taikavillasta mukaani tarttui ainoastaan puuvillaa. Olisin kovasti halunnut muutakin, mutta rahatilanne ei vaan antanut myöten. Näistä ajattelin tehdä ihan vaan perinteisiä tiskirättejä, kun edelliset ovat jo niin huonossa kunnossa. Ehkä palaan vauvalankojen pariin vielä ensi viikolla? Ja ne kankaat!

Titityystä mukaan tarttuivat vain nämä kaksi, ihanat tulevat sukkani. Tarvitsenhan sentään kevääksi uudet kivat leirisukat, kun edelliset menivät rikki. Ja miten niin tuolla olisi kyllä muitakin sukkia jo valmiina.. Olisin kyllä halunnut ostaa vaikka mitä, mutta päädyin olemaan järkevä. Tosin seuralla lähti hieman mopo käsistä, mutta lienen osasyyllinen asiaan.

Lankakauppa Lumoavan langan loppuunmyynnistä tekemäni ostokset sen sijaan jäävät toiseen kertaan. Tämän kaiken jälkeen lankahyllyt kyllä ratkeavat liitoksistaan.

perjantai 11. tammikuuta 2013

Jyväskylän piipahdus

Keski-Suomen turnee on ohi tältä viikolta ja mukaan tarttui kaikenlaista ajatusta ja lankaakin. Langoista myöhemmin, tänään ajattelin nimittäin pohtia hieman sitä millaisia ajatuksia neulonta herätti.

Ensinnäkin. Meitä neulojia oli monta. Ja kun sanon monta, en tarkoita viittä. Vaan paljon enemmän. Meitä näytti olevan auditoriossa joka rivillä, jopa enemmänkin joskus. Harvinaista herkkua sanoisin. 
Olisin halunnut ottaa kuvan kaikista ja kysellä enemmänkin neulomisesta, mutta ujous iski ja lopulta päädyin ottamaan kuvan vain kaveristani vieressä. Me molemmat olimme tietenkin pohtineet pakatessa eniten sitä, miten paljon ehdimme neuloa ja kuinka monta projektia tai lankakerää tarvitsemme matkalla.. Vertailun vuoksi moni muu oli pohtinut kuinka monta erilaista asukokonaisuutta tarvitaan.

Melko monessa ohjelmanumerossa tunsin oloni kotoisaksi lähinnä siksi, että ympäriltä kuului hiljainen puikkojen kilinä ja joku loi silmukoita uusiin projekteihin. Itse ohjelma oli välttävä, vaikka sainkin työhöni muutamia uusia ajatuksia ja enemmän muistutuksia läsnäolemisesta. Oli myös helpottavaa huomata, että tietyt ongelmat vaivaavat koko alaamme, kuten palkkataso, työn arvostuksen puute.. Mutta ei siitä enempää.

Koska olimme Jyväskylässä, kävimme pienimuotoisen lankakauppakierroksen. Itse ehdin käydä kolmessa, muut pääsivät vain kahteen mukaan. Keskiviikkona kävimme Poppelissa, josta seurani löysikin jakkilankaa. Jatkoimme seuraavana päivänä Titityyhyn, josta ehdin napsia muutamia kuviakin.
Pidän kaupan uusista tiloista ja ihanasta ilmeestä. Sohva näytti kovin houkuttelevalta, ja olisin ehkä istahtanut neulomaankin, mutta aika ei antanut myöten.

Hyllyiltä löytyi kaikenlaista ja ilahduttavaa oli nähdä niin monia neuleita eri puolella kauppaa. Ja kaikki oli tehty tietenkin ihanista langoista!

Tämä kyseinen hylly oli visuaalisesti miellyttävin. Kaikki herkut värit ja ihanat kevätlangat kutsuivat ostoksille, mutta jätin ne tällä kertaa hyllyyn. Ehkä ensi viikolla uudelleen?

Kolmantena paikkana ehdi vielä vilkaista Taikavillan, joka oli minulle täysin uusi tuttavuus. Sisään astuessa kauppa tuntui hieman tyhjältä, ja myyjä totesikin kaupan lopettavan tämän kuun lopussa. Kaikki olikin tuntuvissa alennuksissa, joka miellytti jo lähes tyhjää kukkaroani. Omistaja tuntui todella mukavalta ja fiilis kaupasta jäi positiiviseksi. Myynnissä oli myös ihania kankaita, joita ajattelin ensi viikolla käydä hamstraamassa, mikäli kauppa on auki kun kaupunkiin saavumme. Käykäähän tyhjentämässä hyllyt, jos olette Jyväskylässä sillä välin.

No mitä kaikkea sitten ostin? Se jääköön seuraavaan kertaan.

sunnuntai 6. tammikuuta 2013

Pohdiskelua

Olen jo muutaman kuukauden ajan pyöritellyt mielessäni sellaisen pienen kaupanpuolikkaan perustamista. Pyörittelystä on kehkeytymässä ihan oikeakin juttu, tarkoitus olisi tämän kuun aikana avata pieni putiikki internetin välityksellä.

No mitä sitten kauppaisin? En ainakaan neuleita, sillä en kauppaa muiden ohjeista tehtyjä asioita. Sen sijaan ajattelin tehdä kauppaa sellaisella mistä olen saanut kehujakin. Nimittäin silmukkamerkeillä. Niitähän on tullut tehtyä viime vuoden aikana melko monta settiä ympäri Suomen lähetettäväksi.
Maatuskat ovat olleet viime vuoden hitti. Kyllä pidän niistä itsekin, mutta niiden perään on ihan kyselty monia kertoja! Ihania kyllä, eikö totta?

Itse olen kuitenkin rakastunut näihin veijareihin. Jostakin syystä robotit on vaan niin hienoja. Ja kun ne koristavat neuletta! Ihanaa!

Näitä kavereita haluan itselleni vielä lisää. Ne vaan tuppaavat myymään ennen kuin adoptoin itselleni setin. Ehkä Keski-Suomen reissua varten taiteilen itselleni setin tai pari, ihan vaan siksi että voin näyttää niitä ylpeänä. Olen iloinen siitä että moni on halunnut kotiinsa ja käyttöönsä minun tekemäni merkit, ja ovat vielä pitäneetkin niistä! Pistää nöyräksi. Vähän niin kuin lukijoidenkin määrä. Teitä on kuulkaas aika monta käynyt katsomassa mitä olen saanut aikaiseksi. Aika hieno juttu. Kiitos teille kaikille.



lauantai 5. tammikuuta 2013

Villahousut

Tuntuu siltä että olen neulonut vaikka mitä, mutta valmista ei meinaa tulla mistään. Se lienee monen työn aloituksen ongelman ydin. Turhauttavaa.

Olen kyllä saanut valmiiksi yhden asian.
Ne ovat villahousut. Niin, sellaiset joita äitini sukupolvi käytti hameiden alla talvella. Kyllä. Olen tullut vanhaksi enkä halua jäätyä ulkona. Lieneekö tämä sitten trendikästä vai ei. Tuskinpa.

Oman takapuolen näyttäminen on jotenkin nöyryyttävä kokemus. Ehkä tämä on vain puoliksi nöyryyttävää, kun vain puoli pyllyä on kuvasssakin. Tein joka tapauksessa housuista shortsimittaiset. Joustin oli ohjeessa ihan hassu, joten joutunen vielä pujottamaan kuminauhaa resoriin. Muuten kyllä oikein oivat ja lämpimät! Neuloin isoimman koon mukaan, koska en ole mikään kovin pieni itsekään.

Käytin ihanaa Cascade 220 -lankaa hieman päälle kolme vyyhtiä 3,5 pyöröpuikoilla ja kirjoin sadepilven jämälangoilla. Ihan ensimmäinen kuvaidea oli timantti, niitä kun on tatskattu jos kenenkin takapuoleen tässä viime vuosina. Sitten ajattelin ajatuskuplaa, mutta takapuolessa siellä olisi voinut lukea vain prööt, joten jätin senkin idean sitten käyttämättä. Lopulta sadepilvi totesi olevansa tervetullut koristamaan ahteriani. Olen kyllä tyytyväinen.

Ensi viikolla suuntaan taas Keski-Suomeen perinteeksi muodostuneille neuvottelupäiville. Neulontaa voin siis harrastaa mielin määrin kanavissa ja paneeleissa. Olenkin kovasti miettinyt kuinka paljon lankaa voi yhteen laukkuun laittaa kolmen päivän varoiksi ja kuinka monta aloitusta sitä oikeasti ehtii saattaa loppuun.. Ehkä otan mukaan vain yhden työn. Tai kaksi. Tai kolme..

Äh, taas unohdin ottaa kuvat vaihtopaketin sisällöstä. Tuli meinaan aika herkkuja lankoja ja kiva puikkomittakin! Yritän muistaa tämän kun on taas valoa ja/tai valoteltta lähettyvillä. Pitää kuvata muuten tänään valmistuneita silmukkamerkkejäkin. Älä aurinko karkaa mihinkään huomennakaan!