Helleviikkojen loistoidea

Varasin ajan kudonta-asemalle. Ajattelin, että kesällä olisi hienoa oppia tekemään matto. Kun nyt kerrankin on aikaa.

Tänään sitten tein mattoa vaatimattomat yhdeksän tuntia. Käsivarret huutavat tuskasta ja molemmissa kämmenissä on rakkoja. Ilma ei kulje asemalla eikä kotona mihinkään suuntaan. Ja aamulla pitäisi taas herätä aikaisin tekemään, sillä ei sitä mattoa tule valmiiksi jollei sitä tee. Eikä puiden käyttö ilmaista kuitenkaan ole (vaikkakin suhteellisen halpaa kun miettii mitä kaikkea sillä saa, ohjaaja on nimittäin kovin kätevä kun ei itse tarvitse loimea laittaa).

Vaikka on infernaalisen kuuma ja vaikka joka paikkaa särkee. ymmärrän vallan hyvin miksi maton kutominen on niin mukavaa. Työ etenee joutuisasti (varsinkin kun tajuaa ne pienet jutut) ja homma on suhteellisen mutkatonta helpoimmillaan. Samalla voi kuunnella äänikirjoja tai jutella toisen kutojan kanssa. Tykkään.

Mietinkin, että olisikohan minusta tullut ihan kelpo maatilan emäntä entisaikaan. Ainakin hallitsen muutamat perustaidot. Noh, jos jääkausi yllättää, olen valmistautunut. Ei tule kylmä ensi talvena sitten millään. Tosin se saattaa johtua myös siitä että kolmelta aamuyöllä kämppämme hohkaa lähes kolmessakymmenessä asteessa. Argh.

Kesäloman raidalliset

Lupasin näyttää muutamat valmistuneet sukat. Tässähän niitä!

 Jälleen langat löytyivät omasta, ehtymättömästä varastosta. Kolmepuolen puikoilla ja suht paksulla langalla neulominen oli suorastaan huimaavan nopeaa verrattuna muihin viime aikaisiin neuleisiin.

Tummat, hyvät, ihanat. Pesu teki sukista pehmeät. Tekisi mieli pitää nämä itse, mutta katsotaan josko joku ne huomenna ensin ostaisi. 39-40 -kokoiset näistä lopulta tuli.

 Näistäkin tuli liian kivat. Vähän harmittaa kun tein nämäkin myyntiin.

Nagano ja Silja lankoina on helppo yhdistää ja hallita. Testasin näiden kanssa Hiya Hiyan puikkoja ja voi että! Ne on superkevyet ja ihanat! Eihän niitä voi päästää käsistä!

Tuo alla oleva laatikko päällysti melkein itse itsensä. Väri ei ole ihan sitä mitä haluaisin, mutta menee säilytyksessä ja muussa hommassa. Huomenna loota lähtee mukaan kirppikselle. Tällä hetkellä sisällä on sukkapuikkoja, pyöröpuikkoja ja pientä jännää sälää. Huomenna laatikon lähistölle parkkeeraa myös silmukkamerkkejä. Ja vaatteita. Ja mukeja ja kannuja ja neulekirjoja. Ja lankoja. Ja vaikka mitä muuta. Kaksi Ikea-kassillista tavaraa lähtee siis mukaan. Jos satut pyörimään pk-seudulla, poikkea Lippulaivan kirppiksellä. Meidän pyödän tunnistaa villasukkakasasta ja halvoista hinnoista.

Haaste: 11 asiaa

Hilppa meni ja haastoi minut jo toukokuussa, mutta kappas. Huomasin vasta nyt. Eipä tuo haittaa, vastataan vähän myöhässä.

Haaste:
1. Jokaisen haastetun pitää kertoa 11 asiaa itsestään.
2. Haastetun pitää vastata haastajan 11 kysymykseen haastetuille.
3. Haastetun pitää keksiä 11 kysymystä uusille haastetuille.
4. Haastettujen tulee haastaa 11 blogia, joilla on alle 200 lukijaa.
5. Sinun tulee kertoa kenet olet haastanut.
6. Ei takaisin haastamista.

11 asiaa minusta:

1. Innostun helposti. Minut saa siis ylipuhuttua kaikenlaisiin tempauksiin mukaan melko helpolla.

2. Olen vasenkätinen. En osaa tehdä oikein mitään oikealla kädelläni. Se on vähän säälittävä reppana.

3. Osaan myös soittaa erilaisia soittimia. En erityisen loisteliaasti, mutta hallitsen säestämisen taidon ainakin kahdella instrumentilla.

4. Pitkäaikainen haaveeni toteutui tänä kesänä ja pääsin sisään yliopistoon. Minusta tulee isona maisteri. Todennäköisesti työtön sellainen. Mutta maisteri kuitenkin.

5. Olen kiinnostunut historiasta ja erityisesti 1900-luvun sotien kulusta. Pyrin ymmärtämään miksi.

6. Rakastan tähtitaivasta syksyisenä yönä.

7. Rakastan myös huvipuistoja ja lentokenttiä. Niiden tunnelmaa.

8. Jos saisin valita, matkustaisin suurimman osan vuodesta ulkomailla tutustumassa eri maiden kansalaisten tapoihin.

9. Yksi unelmani on työskennellä pakolaisleirillä siellä olevien nuorten hyväksi.

10. Minua kuvataan usein kuuntelevaiseksi ja ymmärtäväiseksi ihmiseksi.

11 kysymysta minulle:

1. Pitkät puikot vai pyöröpuikot?
Pyöröilla neulon mieluummin. Ne on helpompi kuljettaa mukana ja ne menevät pieneen tilaan. 

2. Mikä vuodenaika olet mielestäsi ja miksi?

Olen varmaan vähän kaikkea. Mieleltäni olen kesä, mutta symppaan syksyä. Syksy on ihanaa aikaa, koska silloin aukeaa aina uusia mahdollisuuksia. 

3. Onko lasi puolityhjä vai puolitäysi?

Lasissa on aina jotain. Se on tärkeintä.

4. Voileivässä juusto makkaran alle vai päälle?

Juusto päälle, tietenkin.

5. Osaatko olla kärsivällinen puhelinmyyjien kanssa?

Hyvä ystäväni teki kesän verran töitä puhelinmyyjänä. Sen kesän jälkeen olen ollut kohtelias jokaiselle myyjälle.

6. Miksi bloggaat?

Hankala kysymys. Miksi bloggaan käsityöblogia, lienee tarkempi kysymys. Pidän siitä. Blogi luo deadlinen tuntua neulomiseen. Ei liikaa, mutta tarpeeksi. Saan siis paljon enemmän aikaiseksi kun tiedän että blogi kaipaa kirjoituksia. Ja onhan se mukavaa noin muutenkin. Jokaisesta käsityöstä jää muisto vaikka sukat kuluisivatkin loppuun tai ne lähtisivät lahjaksi.

7. Luetko neuleohjeen kokonaan ennen kuin aloitat tekemään?

Harvoin. Vain jos se erikseen mainitaan ohjeen alussa.

8. Pelkäätkö ukkosta?

En. Tosin saan ilmanpaineenvaihteluista päänsärkyä.

9. Kolme tärkeintä asiaa jotka otat mukaan matkalle?

Rahaa, passin ja kännykän.

10. Mitä ruokaa/ruokatarviketta siulla on aina jääkaapissa?

Ketsuppia tai sinappia. Opiskeluaikana söin paljon pelkkää makaronia ja ketsuppi teki siitä siedettävämmän makuista.

11. Neulotko yhtä asiaa kerrallaan vai onko monta projektia tekeillä samaan aikaan?

Projekteja on varmaan kymmenen nurkilla menossa koko ajan. Epämääräisen pitkän ajan. Sitten ne kaivetaan taas hyllystä ja aloitetaan. Tai puretaan.

Haastaminen ei koskaan ole ollut minun juttuni. Sori, näin se vaan on. Kuvituskuvat semirandomisti valittuja napsaisuja viime vuosilta. Ensi kerralla kuvia viikolla valmistuineista sukista. Promise.

Tuu moikkaamaan!

Varasin juuri parin kaverin kanssa pöydän Espoossa järjestettävään kirppispäivään. Aion myydä varastostani niitä neuleita jotka eivät ole löytäneet vielä kotia ja pistää halvalla kiertoon niitä neuleita jotka ovat jääneet vähälle käytölle. Tarkoitus on myös saada lankalaatikoista mukaan ne langat jotka eivät vaan puhu ja myydä ne sopivalla summalla eteenpäin. Lisäksi tuon paikalle myös silmukkamerkkejä, joita ajattelin myydä yksittäin. Jos siis ole ihastellut merkkejä ja haluaisitkin vain muutaman, tule viikon päästä sunnuntaina kirppikselle! Sääkin saattaa meitä helliä, tällä hetkellä on luvattu aurinkoa ja lämmintä. Tervetuloa mukaan!

PS. Etsy-kaupassani on menossa tämän kuun ajan tyhjennys. Koodilla SUMMER2014 saa 15% alennuksen kaupan tuotteista. Tämän jälkeen kauppa jää todennäköisesti pienelle tauolle opiskelujen aloittamisen vuoksi.

PPS. Olen neulonutkin. Aika paljon. Ja katsonut Netflixiä.

Aivan, ne ovat villasukkia.

En ilmeisesti neulo enää mitään muuta kuin villasukkia.

Ihanaa, tiukkakierteistä lankaa ei etsinnöistä ja huuteluista huolimatta ilmestynyt varastooni, joten korvasin ajatuksen ihan tavallisella, kaksinkertaisella Siljalla. Varpaat ovat toki vähän tönköt, mutt ainakin ne kestävät. Ja tuo oranssi lanka! Mikä nautinto! Jalkaan sukat ovat passelit 39-40 numeroiset ja ihanat. Tykkään.

Jämälankaraitasukatkin tulivat valmiiksi. Muutamia nöttösiä lankoja vielä jäi, osa sujahti sukkiin kokonaan. Näistä sain 36-37 -kokoiset sukat. Mukana on niin ihkua kuin peruslankaakin, ja ainakin värit näyttävät pirteiltä yhdessä. Näitä oli pakko tehdä samaan aikaan, sillä halusin raidoista saman mittaiset ja pelkäsin käyttäväni muutaman värin täysin loppuun jo ensimmäisen sukan kohdalla. Niinpä siirtelin sukkia puikoilta toisille. Mutta hyvä tuli! Ja jämälankapurkit mahtuvat taas kiinni.

Ihana, lämmin kesä on vihdoin tullut auringonpaisteineen. Nautin siitä täysin siemauksin makoilemalla parvekkeella, neulomalla ja käymällä kävelyillä. Ah. Työttömän arki on kesällä ihan siedettävää.

Ihan vaan piti vilkaisemassa käydä..

Kuulin viime viikolla, että Villavyyhti lopettaa toimintansa. Tästä inspiroituneena suuntasin tänään kohti kivijalkakauppaa ajatuksena käydä vilkuilemassa hyllyjen sisältöä.

No joo. Eihän se mennyt niin että lähtisin pois tyhjin käsin. Ostin kokeiluun puikot, koska kaikki kolmosen lyhyemmät puikot ovat kiinni jossain työssä. Ja noita puikkoja on kehuttukin. Kuka nyt ei tarvitse kuutta settiä kolmosen puikkoja?

Samalla lankalakkoilu kaatui. Pinkki ja harmaa vaan kutsuivat luokseen ja huutelevat syksyn sukiksi.  Veto on juuri passelia peruslankaa ja oikeasti nuo kaksi väriä sopeutuvat huomattavasti paremmin toistensa läsnäoloon. Haaveilenkin pitkistä sukista jotka pilkahtelevat saappaiden varresta..

Syksy se vasta onkin jännää aikaa. Nähkääs, elämänmuutos tulee olemaan suuri:

Elämä on just nyt aika mukavaa.