Nurmilintu

Joskus tuntuu siltä että joku neuleohje vaan kutsuu luokseen. Näin kävi Nurmilinnun kanssa. Kutsu oli jopa niin kova, että otin ensimmäiset langat käteen jotka omasta varastosta tuli mieleen. Ei mikään järkevä ratkaisu näin jälkikäteen ajateltuna.

Kuva on ihan killissä, mutta lopputulema on kuitenkin näkyvillä. Kesken pikakuvaussession nimittäin alkoi satamaan vettä ja tämä kuva oli ainoa edes lähelle tarkka tästä saavutuksesta.

Tein tietenkin virheen ensimmäisessä pitsikerroksessa, mutta en jaksanut enää kuumepäissäni korjata virhettä. Olin unohtanut lisätä silmukan edellisen kerroksen lopussa ja se kostautui saman tien.

Lankana käytin Lumoavan Langan loppuunmyynnistä ostamiani Rowanin Purelife Revivea, joka on kyllä vieläkin mukava lanka neuloa kesäkuumalla. Ja voi kun se asettuu muotoonsa niin nätisti blokatessa! Puikkoina käytin nelosen kulmikkaita puikkoja. Tuli ihan hyvännäköistä pintaa näillä välineillä.

Nurmilintu on kyllä minusta varsin nopea ja helppo ohje, jota oli ilo neuloa. Voi olla että teen vielä toisenkin, kunhan löydän sopivan langan. Revivet näyttivät kerällä harmaalta, mutta neulepintana väri muuttui sinertäväksi. Harmaalle olisi ollut käyttöä, mutta sinisen kohdalla täytyy vielä miettiä uusiksi. Ehkä näin loppukesän lämmikkeeksi kuitenkin kelpaa.

Tällä hetkellä poden mystistä tautia joka saa keuhkot kipeytymään ja olon vetämättömäksi. Onneksi töitä voi tehdä myös etänä ja Netflix-suosituksia on sadellut vähän joka puolelta. Kyllä se tästä vielä.

Projekti eka matto

Täytyy myöntää, että maton tekeminen oli oikein mukavaa puuhaa. Olisi toki ollut helpompaa kutoa viileämmällä ilmalla, mutta toisaalta valmista tuli näinkin. Melkosta puuhaa!

 

Eilinen päivä meni käytännössä kokonaan kutomiseen. Pieniä taukoja lukuunottamatta vietin koko päivän kutoen. Halusin saada valmista aikaiseksi ja se näkyy lopputuloksessa. Heitot jäivät kireälle ja matto näyttää kapenevan loppu kohden.. Mutta olen silti ylpeä. Tajuan nyt paremmin mistä on kyse. Tässä vaiheessa Oltiin jo loppumetreillä. Ja hartiat ihan jumissa.

 Tilat olivat pienet mutta toimivat. Tällainen lihava rouva tosin joutui hieman ahtautumaan, sillä toisella puolen oli tilaa ehkä nelisenkymmentä senttiä toiseen kutojaan. Ei se tosin menoa haitannut. Nurkassa oli ihan mukava kutoa kun sai tavarat tuonne seinän viereen.

Matto tuli kotiin aamusella ja muutaman hetken solminkin sitten hapsuja..

..ja siinä se sitten roikkuu, ensimmäinen omatekemä mattoni.Värityksestä tuli aika onnistunut. Kannatti suunnitella. Ja tehdä. Suunnitelmissa on jo paluu kudonta-asemalle, kunhan selkä ja aika antaa taas periksi.