sunnuntai 27. joulukuuta 2015

A hat for every season

Siinä se on, tämän syksyn ja alkutalven lempihattuni matkallamme viikko sitten. Valmiiksihan se tuli jo lokakuun puolella, mutta kukas nyt näitä päivämääriä muistaa..

Dropsin Karisma superwashina toimi moitteettomasti tässä pikatyössä (ravlink). Langat päätyivät minulle hieman yllättäen kun päätimme ystävän kanssa poiketa Menitalla Soukassa. Ystävä tarvitsi lankaa ja minä noh, en. Mutta ostin kuitenkin. Enkä kadu. Pipo on huippu! Kaulassa taasen on edelleen hyvässä kunnossa porskuttava, lemppariperushuivini vuodelta nakki ja makkara. Edelleen simppeli, lämmin ja monikäyttöinen. Ehkä yksi parhaista tekemistäni neuleista.

Tämän postauksen myötä toivotankin teille kaikille jäljelle jääneille lukijoilleni oikein riemullista loppuvuotta. Tämä syksy on ollut yksi elämäni raskaimmista ja se näkyy bloggaamisessa. Toivottavasti näemme kuitenkin vielä ensi vuonna!

torstai 10. joulukuuta 2015

Revontuli

Viime vuonna tähän aikaan olin töissä Puffalalla. Sain pitää ylläni ihanaa Revontuli-huivia, jonka tekijää en enää muista. Innostuin kuitenkin ideasta ja hankin muutaman alpakkaisen vyyhdin Baby-Puffaa projektia varten. Kuukaudet kuitenkin kuluivat enkä saanut mitään aikaiseksi.

Syksyn tullen kaipaus lämpimään ja kietoutumisvalmiiseen huiviin kuitenkin yltyi. Niinpä loin silmukat ja neuloin vauhdilla alkuperäisen suunnitelman mukaan.

Lopputulos on kyllä mieluinen. Väri on kaunis, pinta on tasainen ja virheitäkin sattui vain muutama. Reikäkuvioonkin silmä on jo tottunut, ja voi elämä miten lämmin tämä huivi onkaan! Suorastaan täydellinen kietoutumiseen!

Puikkoina toimi vitosen kaapeli. Kuvio on helppo muistaa ja valmista tulee vauhdilla. Ymmärrän miksi neulojat ovat innostuneet tästä kuviosta ympäri maailman.

maanantai 7. joulukuuta 2015

Kämmekkäitä syksyyn

Ilma ei ole vielä kylmennyt monenakaan päivänä pakkasen puolelle, mutta olen varustautunut siitä huolimatta jo ennakolta hyvin.

Tein itsekehrätystä ja hyvin marinoituneesta langasta itselleni kämmekkäät, jotka ovat osoittautuneet mukavan lämpimiksi. Lanka taisi olla ensimmäisiä kehräämiäni villoja, jotka sain mieheni sisarelta aikoinaan lahjaksi.

Muistikuvaa villan laadusta ei ole, mutta epäilen sen olevan BFL:ää. Langan epätasaisuus ei oikeastaan haitannut lopputuloksessa, sillä tiukka käsiala tasasi hieman pintaa. Puikot taisivat olla kolmoset.

Kun kämmekkäisiin päästiin, päätin samalla viimeistellä toukokuussa aloitetut, alpakkaiset samaiset. Äitini pyysi keväällä että tekisin hänelle pitkät kämmekkäät lämmittämään ranteita ja käsivarsia. Värillä ei kuulemma ollut väliä, joten toteutin nämä varastosta löytyneistä vaihtoehdoista. Sain ensimmäisen neulottua melko nopeaan tahtiin, mutta toisen kanssa tökki. Onneksi kurkin aika ajoin UFOjen laatikkoon. Nämä pääsevät äidin joululahjapakettiin. Samalla tuhosin melko monta metriä pieniä keriä alpakkalankaa. Ei huono sekään.

sunnuntai 4. lokakuuta 2015

Yellow Leaf Mittens

Neulomista on tapahtunut tällä puolen ruutua, mutta kuvia ei ole saatu siitä todisteeksi. Skarppausta on kuitenkin luvassa!

Moni keskeneräinen neule on lähinnä tökkinyt, joten olen aloittanut muutamiakin välitöitä. Yksi niistä, Green Leaf Mittens valokoitui ihan vaan koska halusin kokeilla Puffalan Luomu-Puffa DK:ta. Ja apua miten ihanan pehmeä lanka se onkaan!

Puikoilla 4 sain suhteellisen hyvän pinnan aikaiseksi, mutta lapasista tuli omaan käteen himpun verran isot. Kuvion takia ajattelin kuitenkin jo valmiiksi lapasia sellaisiksi päällislapasiksi koville pakkasille, joten suurempi koko ei ole tässä se ongelma.

Kuvio itsessään oli helppo ja vaivaton muistaa ja lapaset edistyivät vauhdilla. Luin alkuun ohjeen väärin ja tein kaksi kuviokertaa kahden rivin sijasta ennen peukalokiilaa, mutta omaan käteen tuo tekemäni versio on itse asiassa paljon parempi kuin alkuperäisessä ohjeessa. Omistan ilmeisesti suhteellisen pitkän peukalo-ranne -välikön, sillä melkein kaikki lapasohjeet ovat itselleni lyhyehköjä. Onneksi siis luin väärin ja olin laiska purkamaan.


Tyylilleni uskollisena sujautin muuten yhden virheenkin toiseen lapaseen, mutta siinähän meni. Kivat tuli silti.

maanantai 24. elokuuta 2015

Karkkia kaikille!

Bloggasinkin jo näistä sukista keväällä, mutta näiden kanssa menikin tovi enemmän kuin ajattelin.

Puffalan lanka oli miellyttävää ja värit ihania, mutta ehkä kyse oli puikoista. Neuloin bambuisilla, taipuisilla kolmosen puikoilla. Ehkä se oli huono valinta. En tiedä.

Sukista tuli joka tapauksessa oikein ihanat. Apinoin varren suoraan Petäjä-sukista, jotka ovat kyllä henkilökohtaisesti yksi kivoimmista varsikuvioista tähän mennessä. Raidat olivat kuitenkin tuollaisenaan niin kauniita, että jätin jalkaterän ilman kuvioita.

Nämä tein itselleni. Kuukauden päästä nämä ovat varmaan jo todella tarpeen.

torstai 20. elokuuta 2015

Pitsin virkkausta

Äitini toivoi minun virkkaavan pitsiliinoja. Neljä keskikokoista ja kaksi isoa, tuolin käsi- ja selkänojia koristamaan. En ole kovin usein virkannut, saati sitten pitsiä, joten otin haasteen vastaan hieman epäröiden.

Sain kuitenkin aikaiseksi testiliinan, joka toivottavasti kelpaa myös äidille. Lankana käytin Rowanin jo lopetettua Fine Milk Cottonia, joka oli Menitassa naurettavan halvalla poistohinnalla. Mukaan lähti viisi kerää, joista tässä on noin kaksi kolmasosaa. Ohjeena käytin Petite Pineapple Doilya ja koukku oli kokoa kolme. Onhan tämä melko ilmana, mutta tuollaisena suojana luulisin sen toimivan ainakin siedettävästi. Nyt kun jaksaisin vielä kolme muuta tuon kokoista ja kaksi isompaa tehdä..

Monta muutakin työtä on kesken. Uskomattoman kovat selkäkivut ovat rajoittaneet kaikenlaista istumishommaa, joista neulominen on yksi rakkaimmista. Sen sijaan olen keskittynyt lukemaan, pitkästä aikaa ihan vaan omaksi iloksi. Ihanaa sekin.

sunnuntai 16. elokuuta 2015

Glitter-lankaa

En yleensä osta glitteriä sisältäviä asioita. Mieleni kuitenkin muuttui, kun törmäsin erääseen kiintoisaan ideaan. Tämä siis annettakoon minulle anteeksi.

Näin nimittäin virkattuja sormuksia! Pakkohan niitä oli kokeilla. Tämä lanka tosin on aivan liian paksua ajattelemaani kokoon, mutta tulipahan kokeiltua.

Langan ostin käynnilläni Soukan Menitassa. Palvelu oli jälleen ensiluokkaista, mutta valikoimat ovat kaventuneet huomattavasti. Harmi sinällään. Mutta katsotaan josko syksy toisi lisävalikoimaa hyllyihin.

Niin, ei tuo sormus oikeasti noin tönkön näköinen ole. Ajattelin tehdä juhla-asun tämän ajatuksen ympärille. Ehkä. Katsotaan.

perjantai 14. elokuuta 2015

Sula hopsulaheissula hopsansaa

Vihdoin omistan Peppi Pitkätossu -paidan.Tai siis, olen omistanut sen jo hetken aikaa. En vaan ole saanut aikaiseksi kuvia.

Ohje löytyy Dropsin sivuilta ja valitsin itselleni toisiksi suurimman koon. Ostin ohjeen mukaista lankaa, onneksi hieman enemmän kuin ohjeessa luki, sillä hihat olisivat jääneet kovin lyhyiksi ilman lisäkerää valkoista. Ohjeesta poiketen tarkoituksena on myös löytää kaula-aukkoa varten hakaset. Jostain syystä ne ovat olleet minimissä vastaan tulleissa kaupoissa, joten etsintä jatkuu.

Paita oli kokolailla helppo tehdä. Ainoa ongelma oli lanka, joka pölisi ja pöllysi jatkuvasti. Puuvillalangoista lähtee kyllä jonkin verran nöyhtää, mutta noista langoista, varsinkin valkoisesta, lähti käsittämätön määrä pientä ja joka paikkaan tarttuvaa pölyä. Ei mitenkään kovin miellyttävää. Siksi paita valmistui lähinnä kotona.

Olen kuitenkin tyytyväinen lopputulokseen. Kesäkeleillä en ole vielä päässyt paitaa käyttämään, mutta alkusyksystä se lienee oikein mukava päällä. Ja vihdoinkin voin leikkiä Peppiä!

maanantai 10. elokuuta 2015

Liebster award

Olen saanut tunnustuksen. Kiitos Näpertelijän päiväkirja -blogiin! Tunnustuksen tarkoituksena on lisätä näkyvyyttä pienille blogeille ja tuoda uusia blogeja lukijoiden tietoisuuteen.


Ohjeet: 
1. Kiitä tunnustuksen antanutta bloggaajaa ja laita linkki hänen blogiinsa. 
2. Vastaa sinut nimenneen bloggaajan 11 kysymykseen. 
3. Nimeä ja linkitä 11 Liebster Award -tunnustuksen saavaa blogia, joilla on alle 200 lukijaa. 
4. Keksi 11 uutta kysymystä valitsemillesi blogeille.

Ja tässä vielä vastaukseni:
 
1. Miksi olet alunperin perustanut blogin?
Perustin blogin alkuun motivoidakseni itseäni eräitä messuja varten. Messuille en osallistunut, mutta blogi muuttui hyvin nopeasti omaksi iloksi pidetyksi käsityöblogiksi.

2. Minkä aiheen ympäriltä eniten etsit uusia blogeja?
Varmaankin neulomisen. Ja toisaalta luen paljon ajankohtaisia aiheita kommentoivia blogeja.
 
3. Mikä on ollut lempparikäsityösi tänä kesänä?
Peppi Pitkätossu-paitani, joka odottaa edelleen kaapissa sitä hetkeä kun olen kameran kanssa yhtä aikaa kotona. Siitä tuli nimittäin hieno!
 
4. Suosikkiherkkusi?
Suosikkiherkkujani ovat lähinnä suolaiset jutut. Herkuttelen myös erikoiskahveilla ja teellä.
5. Teetkö asian kerrallaan, vai onko aina monta rautaa tulessa?
Joitakin asioita teen yksi kerrallaan, mutta useimmiten mukana kulkee monta projektia. Varsinkin neuleita aloitan, mutta en välttämättä lopeta pitkään aikaan.
 
6. Millainen on kaunein näkemäsi maisema?
Olipa vaikea! Olen nähnyt paljon kauniita maisemia. Tyynet vedet aamulla tai yöllä kesäisin ovat todella kauniita. Pidän myös myrskyöistä ja salamoinnista ikkunasta katsottuna. Zürich-järven ranta kaupungista katsottuna on uskomattoman kaunis alppeineen. Myös monet metsät kesällä ovat uskomattoman kauniita. 
 
7. Kesä, syksy, talvi vai kevät? Milloin olet parhaimmillasi?
Olen parhaimmillani syksyisin ja keväisin kun ulkona on tarpeeksi valoa ja lumi on sulanut. Kaikkein mieluisin vuodenaika minulle on syksy.
 
8. Karsein tekemäsi käsityö?! :D
Voi apua. Niitä on monta! Monet alakoulun käsityötuntien pakolliset hommat ovat karseita. Sain tehtyä pannulapustakin kupruisen. 
 
9. Turhin opettelemasi taito?
Vaikea sanoa. Monia turhaksi luulemani asioita onkin tullut myöhemmin käytettyä. Olen opetellut pyörittämään poita ja opiskelin japanin kieltä, mutta niistäkin on ollut hyötyä. Näen että kaikilla taidoilla on jokin merkitys, siksi en ehkä osaa vastata kysymykseen.

10. Minkä hyvän teon teit viimeksi?
Olisinkohan pitänyt jollekin ovea auki? Niin, ja kävin tänään pesemässä ystäväni ikkunoita kunnes selkä ei enää kestänyt. Lasketaanko se?
 
11. Mitä nyt on puikoilla/koukulla/ylipäätään kesken?
Kaksi villapaitaa (joista toinen joutaa purkuun), muutamia villasukkia, lapaset, huivi (joka sekin joutaa purkuun) ja yksi "lautanauha". Niin, ja lisää hypistelymuhveja. Ainakin.

Kuten aina ennenkin, en haasta muita. Kiitos kuitenkin haasteesta! Jos haluat tulla haastetuksi, ota tästä talteen kysymykset, vastaa niihin ja linkitä blogisi tähän postaukseen.

1. Millaisia blogeja seuraat mieluiten?
2. Mistä blogisi nimi tulee?
3. Miten haluaisit kehittää omaa blogiasi?
4. Mikä on lempikäsityösi?
5. Mikä saa sinut rentoutumaan?
6. Millaisia asioita arvostat?
7. Paras kesätapahtuma johon olet osallistunut?
8. Millainen olisi unelmapäiväsi?
9. Minne haluaisit matkustaa jos budjetti ei olisi este?
10. Kaupunki vai maaseutu?
11. Minkä elokuvan olet nähnyt viimeksi?

tiistai 28. heinäkuuta 2015

Hypistelymuhvi

Sosiaalisessa mediassa pyöri keväällä linkki hypistelymuhvista, eli twiddlemuffista. Mieheni isotäti on jo iäkäs ja hänen siskonsa nosti artikkelin pohjalta toiveen muhvista lahjaksi. Idea oli kovin kutkuttava, joten kaivoin erilaiset langat esille ja lähdin neulomaan.


Muhvi on neulottu tasona, alkuperäisen ohjeen mukaisesti. Ensin ajattelin neuloa sen suljettuna neuleena, mutta en löytänyt tarpeeksi pitkiä pyöröpuikkoja, tarpeeksi isona kokona. Järkevintä oli aloittaa työ nopeasti, joten sauma sai luvan tulla mukaan. Lankoina käytin erilaisia jämiä esimerkiksi sukkaprojektista ja muista jännistä neuletöistä.

Hypistelymuhvin ideana on saada muhviin erilaisia pintoja ja kiinnittää mukaan kaikenlaista hypisteltävää. Itselläni ei ollut varsinaista suurta suunnitelmaa neulomisen alkaessa, mutta pötkylään nyt ei kovin kummoisia suunnitelmia tarvinnut keksiäkään. Projekti hautautui loppukevääksi ja alkukesäksi, mutta yhteistuumin kiinnitimme vielä viimeiset hipellettävät osiot kiinni sisä- ja ulkopuolelle. Mukana on helmiä, nauhoja, avainrenkaita ja eripintaisia nappeja. Lisäksi anoppi letitti muhviin vielä kaulanauhan, jotta hypistely onnistuu vaikka välillä kädet väsyisivätkin.

Vihreä muhvi on jo tuloillaan, mutta sen kanssa ideat loppuivat tyystin. Ehkä se valmistuu kuitenkin syksyn edetessä.

sunnuntai 21. kesäkuuta 2015

Mainettaan hitaampi neuloja

Luulin että kesällä ehtisin tehdä asioita. Sitten huomasin, että kesätentteihin valmistautuminen onkin melkoista puuhaa.
Kaksi kesäkurssia ja yksi kirjatentti eivät ehkä ole se kaikkein rennoin tapa viettää kesäkuuta. Pitää muistaa tämä ensi vuonna. Tarkoitus on kuitenkin valmistua mahdollisimman nopeasti, joten onhan näistäkin opinnoista paljon hyötyä. Eilen illalla laskeskelin myös, että kirjatentistä on päästävä ainoastaan läpi, eikä keskiarvo silti laske niin paljon että tarvitsisi panikoida.

Peppi-paita on jo hihoissa. Hihojen kohdalla tahti aina hidastuu. Tässä neuleessa sen lanka on myös ikävä tekijä. Pöllyää ja halkeilee koko ajan. En tiedä mitä teen valmiilla paidalla jos siitä lähtee yhtä paljon kaikkea irti. Murr.

Kokeilin myös, vieläkö ystävänauhan teko oli niin helppo kuin muistin. Oli. Voisin ottaa lankoja mukaan kesäreissuille ja tehdä matkalla niitä vaikeampia. Voisi olla jännää.

Tällaista kesää, mitenkäs teillä muilla?

tiistai 2. kesäkuuta 2015

Kesäneuleita

Toivottavasti löydätte edelleen paikalle Blogilistan menetyksestä huolimatta. Tervetuloa uudet ja vanhat lukijat!

Olen neulonut montaa työtä samaan aikaan, joten valmista ei ole näyttää. Olen vaihtanut villan hetkeksi puuvillaan ja pienet työt isompiin. Katsotaan jatkuuko trendi koko kesän!

Päätin antaa Allinoille vielä mahdollisuuden värinpäästöepisodin jälkeen. Raidoittumassa on kesätoppi, joka toivottavasti tulee valmiiksi ennen kesän loppua. Katsotaan. Neule on melko aivotonta kainaloihin asti, jonka jälkeen mukaan hyppää pitsineuleosio. Toppi on myös jaettu etu- ja takakappaleeseen, joten yhdistäminen lienee viimeistään se paikka missä tulee tauko. Mutta katsotaan. Tähän mennessä raitoja on ilmestynyt hitaasti mutta varmasti.

Toinen vaate on myös tulossa. Olen jo vuosia ihaillut muiden Peppi Pitkätossu-paitoja ja sain vihdoin ostettua langat omaani. Luennolla tarvitsen melko aivottomia neuleita, joista tämä on hyvä esimerkki. Aina välillä tehdään raitaa ja kavennetaan, muuteen neulotaan sileää kainaloihin saakka. Dropsin Paris ei ole suosikkejani, mutta hinta kohtasi kukkaron ja tällä mennään. Mieluummin neuloisin molemmat vaatteet ylhäältä alas, mutta aivot eivät jaksa kääntää noinkin helppoja ohjeita toiseen suuntaan. Ehkä tästä vielä jotain tulee.

Lisäksi neulonnassa on muutamatkin sukat ja sivussa teen jonkin sortin nauhaa. Ei täältä siis hommat ainakaan lopu, kesäopintojen ja kahden työn ohella. Näyttää tuo uusi hallituskin kurittavan opiskelijaa sen verran kovalla kädellä, että lomasta lienee turha haaveilla enää ikinä.

perjantai 15. toukokuuta 2015

Äidille

Neuloin äidilleni siis lahjaksi ostamistani Allinoista Out of Gas -huivin. Aiemmin tekemäni huivi oli kooltaan pienempi johtuen lankavalinnasta, mutta tämänkertainen versio oli jo omiinkin hartioihin ihan mukavan kokoinen.

Lankaa kului hieman yli kolme kerää ja kaikenkaikkiaan neulontaosuudesta jäi ihan mukava tunnelma. Kaikki ei toki mennyt niin kuin piti, sillä Allino vuotaa järjettömän paljon väriä huuhteluveteen.

Tajusin ottaa kuvan vasta kolmannesta huuhtelusta, mutta kaikenkaikkiaan pyöräytin uutta vettä altaaseen kymmenisen kertaa. Sen jälkeen kyllästyin, sillä väriä vaan lähti. Nyt pitääkin varoittaa äitiä käyttämästä huivia sateella. Är ja mur, loppulanka oli tarkoitus käyttää tiskirätiksi. Ei kyllä tuollaisella värimäärän lähdöllä.

maanantai 4. toukokuuta 2015

Kevät

Mä neulon tämmösiä. Ihanat värit ja ihana lanka!

sunnuntai 3. toukokuuta 2015

Ostoksia

 Kävin taas Snurressa pyörähtämässä alennuksen kunniaksi eilen lauantaina ennen visiittiä kotopuoleen. Tällä kertaa mukaan pääsi isompi erä kuin viimeksi.

Viimeksi kaupassa käydessäni olin jättänyt ostamatta Allinoa väripuutteiden vuoksi. Tarkoitus oli neuloa äidille äitienpäiväksi huivi, mutta tajusin vasta viikkoa ennen tosissaan palata asiaan. Nyt hyllystä löytyi kuitenkin punaisen sävyä jota värikartasta viimeksi toivoin. Mukaan lähti neljä kerää ja yksi niistä ehti puikoillekin asti.


Lankoja katsellessa silmiin osui hyvin kirkas kerä puuvilla, joka toivoi pääsevänsä mukaan kotiin. Tottakai sen ostin, ja kaveriksi harmaan ystävän. Toivottavasti näistä saisin aikaiseksi jonkinlaisen lautanauha- tai pirtakokeilun. Katsotaan.

lauantai 2. toukokuuta 2015

Lankakarusellin satoa

Ravelryssä on suomenkielinen ryhmä nimeltä Lankalaatikko. Siellä pyörii Lankakaruselli, johon ryhmäläiset voivat laittaa itselleen puhumattomat langat kiertoon muille ryhmäläisille ja toisaalta adoptoida kiinnostavia lankoja kohtuudella omaan käyttöön. Kun Karuselli pyörähtää omaan suuntaan, on lankojen neuloutumisen jälkeen hyvä kertoa siitä myös ryhmässä. Systeemissä on haasteensa, mutta ainakin itse olen kokenut tällaisen vaihdannan mukavaksi tavaksi saada kiertoa omaan varastoon.

Adoptoin itse kolme kerää Dropsin Big Merinoa aikeissa neuloa niistä pitkä luuppikaulahuivi. Kävin erilaisia ohjeita läpi pitkän jonon, ja lopulta päätin toteuttaa Snowdrift Infinity Cowlin. Epäilin kuitenkin kerien riittävyyttä, joten kävin puolivälissä matkaa ostamassa muutaman mustan kerän lisää ajatuksella tehdä kaksivärinen huivi.


Ensin ristikkäin neulotut silmukat eivät millään meinanneet onnistua, mutta kun tajusin antaa hieman löysää käsialaan, nekin alkoivat luonnistua. Sen jälkeen huivin neulominen oli suhteellisen aivotonta ja onnistui luennoillakin. Sain kaikki viisi kerää käytetyksi ja huivista tulikin mukavan muhkea kolme kertaa kaulan ympäri kääräistynä.


Huivia ei toivottavasti tarvita ennen ensi syksyä! Silloin se pääsee omaan käyttöön ja enköhän pidä siitä silloinkin.

tiistai 21. huhtikuuta 2015

Teepannun myssy

Olen haaveillut jo vuosia teepannumyssystä. Sellaisesta joita kaikille brittisarjojen mummoilla on. En ole kuitenkaan jaksanut koskaan aloittaa moistaa työtä, koska onhan sitä nyt muutakin hommaa.. Mutta pakkohan se on lopulta tehdä, kun ei kukaan muu sitä minulle tee.
Langaksi valikoitui muutama eri vironvillakerä, joista toisen olen saanut vaihdossa vuonna 2012. Liila taas on peruja Irvikissojen jämistä. Posotin menemään ihan vaan tylsästi virkkaamalla ja kun väri loppui, vaihdoin toiseen. Lopuksi kavensin hieman laella ja virkkasin mokoman kiinni.

Heitin myssyn pesukoneeseen, jotta se vähän saisi huovutettua olomuotoa, mutta eihän se toki tietenkään huopunut oikein mihinkään. Noh, mitäs laitoin matalaan lämpötilaan pikaohjelmalla.. Oma moka. Ompelin kuitenkin reunan kaksinkertaiseksi, jotta ryhti säilyy. Myssy kuitenkin näinkin juuri sopiva meidän teepannulle, ja vaalivalvojaisissa se hoiti hienosti tehtäviään. Joskus helppo ja vaivaton vaihtoehto on toimivin. Hyvä niin.

sunnuntai 19. huhtikuuta 2015

Viikon aikana koettua

Kaikenlaista on ehtinyt taas tapahtua viikon aikana.

Viikon rauhallisimman hetken tarjosi yliopiston kirjasto, joka kokeilee huhtikuussa sunnuntain aukioloaikaa. Tämän päivän perusteella kokeilu on todella onnistunut, tilaa löytyi ja motivaatio lukea oli korkealla. Myös turistit näyttivät löytäneen paikalle mukavasti. Neljän maissa porukkaa oli kasautunut paikalle jo siinä määrin, että yksin ei tarvinnut istua, mutta jalat sai silti sohvalla ylös. Villasukat ovat kyllä ehdottoman tärkeät kirjastossa! Onneksi on taas omiin jalkoihin sopivia ja ehjiä sukkia, joita käyttää.

Viikolla kävin läpi paljon jämälankoja. Kuten jo aiemmin näytin, lankavarastoni alkaa olla melko vähäinen suuritöisten neuleiden tekemiseen, joten olen ottanut puikoille ja koukulle pienempiä projekteja. Niitä varten purkit ovat olleet erityisessä tarkastelussa.

Jännittäviä asioita on ollut työn alla. Ensimmäistä kertaa teen tällaista projektia, josta kerron toki myöhemmin lisää. Vaalitulosta odotellessa ajattelin tuon vihreänkin itsekehrätyn pallon virkata ja neuloa mukaan tähän hommaan. Lisäksi tarvitaan ainakin nappeja, nauhoja ja muuta jännää. Katsotaan miten onnistun. Kiintoisa projekti noin kaikenkaikkiaan.

perjantai 10. huhtikuuta 2015

Ennenjulkaisematonta materiaalia

Huomasin jättäneeni julkaisematta muutamia tehtyjä neuleita.

Ravelryn mukaan olen saanut nämä lapaset valmiiksi jo joulukuun alussa viime vuonna. Alunperin niiden piti olla myös joululahja, mutta annoinkin ne sitten jo ennen joulua miehelle käyttöön. Niissä näkyykin jonkin verran nukkaantumisen esiastetta. Lanka on Leppoisan jouluvaihdon perua vuodelta 2012, joten oli ihan hyväkin käyttää lanka jo projektiin.. Näistä tuli pehmoisat ja mukavat lapaset, joita on käytetty ilolla.

Toinen valmistunut, mutta julkaisematon työ on Hinagiku (ravlink) -pipo, jonka tein ihanan pehmeästä Handun merinosta. Muistan tapelleeni langan ja mallin kanssa, kun en jaksanutkaan vaihtaa enää kolmannella purkukerralla suurempiin puikkoihin. Se toki kostautui, ja piposta tuli himpun verran liian pieni omaan päähän. Mutta tykkään silti. Lanka on taivaallisen pehmeää ja kaunista.

Mallikerta toistuu pienistä puikoista johtuen hassusti, mutta en jaksanut enää jossakin vaiheessa välittää siitä. Se nyt on vaan niin ihana pipo vaikka neuloja ei ihan osannutkaan.

Langan sain juuri olleesta Jouluvaihdosta. Näyttää tämä jouluvaihtojen lanka olevan tämän postauksen teemanakin. Hurjaa.

keskiviikko 8. huhtikuuta 2015

Hum. yo vapputunnelmissa

Olen jo vuosia pohtinut tekeväni itselleni ylioppilaspipon, mutta jostain syystä homma on jäänyt ajatuksen tasolle. Olen ihaillut mm. Minä itte!-blogin versiota, Siskoneuleen käyttämää lakkia ja toki Hupsistarallaan päheistä päheintä insinöörilakkia. Opiskeluelämän uudelleenlämmittelyissä olen huomannut, että lakki on aina yhtä hankala ja suuri kannettavaksi kaiken maailman juhlistamisissa, enkä ole sitten jaksanut lakkia pitää mukana kun on tarvis. Siispä pipoa luomaan.

Kävin eräänä keväisenä viikonloppuna Snurressa pyörähtämässä ja kuumeisen pohdinnan jälkeen mukaan lähti muutama kerä puuvillalankaa aikeissa virkata nyt sitten vihdoin se the yo-pipo. Langaksi valikoitui Lamana ICA, joka on muuten ihan sairaan huippua lankaa!

Useiden aloitusten jälkeen tajusin kuitenkin, että ei se virkkaaminen vaan vieläkään ole pipoissa se mun juttu. Niinpä vaihdoin koukun puikkoihin ja posotin menemään.  Puikkoina käytin nelosen pyöröä, koska ajattelin sen tuovan pipoon vähän jämäkkyyttä. Suositus kun oli vitosesta ylöspäin.

 Tottakai myös neulottu versio piti aloittaa neljästi uudelleen. Heitin hieman hatusta silmukkamäärät ja lopulta tyydyin 88 aloitussilmukkaan. Se olikin yllättävän hyvä veto, sillä valmiina pipo on juuri sopiva. Samoin pipon kavennukset oli helppo laskea ja tehdä. Hyvä minä!

Nyt kun vielä lyyran saisi niin homma ois niin kuin siinä. Vappua odotellessa!

sunnuntai 5. huhtikuuta 2015

Suklaan puuttuessa

Olen törmännyt muutamaankin söpöön pääsiäiskoristeeseen, mutta en ole itse päässyt neulottujen tai virkattujen koristeiden makuun. Omistan kuitenkin jonkin verran puuvillalankaa, joiden alkuperäinen käyttösuunnitelma katosi parvekkeen menettämisen myötä. Eräänä iltana etsinkin hieman puolihuolimattomasti Ravelrysta ohjeita pääsiäiskoristeiden virkkaamiseen.

Itselleni yllätykseksi huomasin ostaneeni parilla eurolla suklaisen pupun virkkausohjeen. Lankalaatikossani oli kuitenkin puolitoista kerää ruskeaa Rowanin Handknit cottonia, jotka kaipasivat uutta käyttöä. Ei muuta kuin hommiin.

Jo heti alkuun huomasin, että Netflixin katsominen ja samalla ohjeen tuijottaminen samalta näytöltä ei onnistunut. Purkuun pupu joutui kolmesti ennen kuin tajusin Yle Areenan huikeat radio-ohjelmat. Niitä kuunnellessa pupu valmistui muutaman session pätkissä.

Itse ohje oli muuten helppo seurata, mutta hätäisemmälle lähes samannäköiset ch ja sk -lyhenteet eivät oikein sopineet. Keskittynyt lukuhetki kuitenkin avitti tekemistä ja sain kuin sainkin pupun puolikkaat tehtyä. Pesun jälkeen virkkasin puolikkaat vielä yhteen ja ompelin silmät kiinni. Silkkinauhani ovat muutossa tehneet katoamistempun, joten pätkä Dropsin Alpacaa päätyi pupun rusetiksi.
Hieman pienemmällä koukulla olisin saanut vielä siistimpää jälkeä, mutta koska ajatuksena oli kokeilla virkkaamista, en ottanut tästä hernettä otsaonteloon. Ihan suloinen kaverihan tuosta tuli kuitenkin. Ei meillä pääsiäiskoristeita kovinkaan montaa ole, joten kyllä pupu pääsee käyttöön joka tapauksessa.

Iloista pääsiäistä siis teille kaikille!

perjantai 3. huhtikuuta 2015

Matkapäiväkirja: Tukholma

Kävimme jo maaliskuun alussa pienellä tuuletusreissulla Tukholmassa. Koska miehelläni ei ollut kovinkaan paljon intoa lähteä käymään maissa, kävin itse pyörähtämässä vanhan kaupungin ympäri.

Koska pääsimme Tukholmaan maanantaina, kaikki kiinnostavat kohteet tuntuivat olevan kiinni. Kadut olivat myös melko autiot aamutuimaan, mutta en ollut siitä pahoillani. Kaunis kevätpäivä kannusti kävelylle, joten kiersin itselleni hieman oudompia reittejä pitkin vanhaa kaupunkia.

Eksyin samalla myös rahamuseoon, joka sattui maanantaista huolimatta olemaan auki. Ensin punnitsin ovella josko viitsisin sisään mennä, mutta kun selvisi museon olevan ilmainen, käväisin näyttelyt läpi. Olemme opiskelujen puolella käyneet museoiden muuttuvaa maailmaa läpi ja olikin kiinnostavaa tutkia museota siltä näkökannalta.

Kiinnostavimmiksi asioiksi itselleni nousivat toki rahoista kerrotut tarinat ja kertomukset. Niitä oli kuvattuna tällaisissa lasikaapeissa ja tarinat kerrottuna vieressä. En muista tarkalleen mitä tässä tapahtui, mutta olisikohan ollut kyse virvatulista ja peikoista tai menninkäisistä. Maahan haudattujen rahakätköjen päällä kun sanotaan näkyneen virvatulia.

Löysin myös muutaman lankakaupan, vaikka en niitä erityisesti etsinytkään. Österlånggatanilta löytyi sekä Sticka että Anntorps väv, joista ensimmäisestä kuvat ovat.

Langat oli laitettu Stickassa esille kauniisti ja palvelukin oli hyvää. Kanssani samaan aikaan olevat asiakkaat tosin tarvitsivat enemmän apua, enkä lopulta ostanut kaupasta mitään oman rahatilanteeni takia. Tässä kaupassa voisin tosin käydä joskus uudelleenkin.

Anntorps vävissä sen sijaan harmittelin todella surkeaa palvelua. Myyjällä oli puhelu kesken astuessani kauppaan, eikä hän huomioinut minua moneen minuuttiin. Kun sitten olin jo lähes kiertänyt pienen ja ahtaan kaupan, hän huikkasi puhelun keskeltä josko etsin jotain. Kun vastasin että en vielä tiedä, hän käänsi minulle selkänsä ja jatkoi puhelua sivuhuoneessa. Vaikka muutama lanka olikin kiinnostanut minua, päätin lähteä tyhjin käsin ihan vain palvelun surkeuden takia. Ärr.

Jos siis satut Österlånggatanille, molemmat kaupat löytyvät kyllä sen varrelta. Mitää maailmaa mullistavia löytyjä niistä ei saa, mutta toki ne kannattaa käydä katsastamassa jos on maisemissa.

torstai 19. maaliskuuta 2015

Ewa's Shawl revisited

Kuukausi sitten tuli kova tarve virkata. Yleensä olen osannut vastustaa tällaisia kiusauksia, mutta tällä kertaa päätin antaa periksi. Kaivoin varastoistani muutamat eri langat ja kaivoin Ravelryn syövereistä oikeanlaista mallia. Lopulta päädyin kuitenkin tuttuun Ewa's Shawliin, jonka olen viimeksi virkannut opinnäytteen teon aikoihin vuonna 2009. Malli oli muistaakseni ihan mukava ja helppo, joten ryhdyin toimeen.
Schachenmayr Regia Silk olikin ehtinyt hilloutua vuosia varastossa ja sille pariksi otin uudemman, alpaca-silkkisen ystävän. Tiesin ettei harmaa Regia yksin riitä kovin isoon huiviin, joten jo alussa päätin raidoittaa virkkausta fiiliksen mukaan. Ja hyvä niin.


Regia Silk loppui kokonaan tämän projektin myötä, Alpaca silkiä jäi vielä viitisen grammaa jäljelle. Raidoituksesta tuli lopulta ihan suloinen, vaikka onhan tämä huivi hieman mummomainen. Se on kuitenkin ihanan pehmeä ja lämmin, joten voin ihan hyvin mummoutua sen kanssa tässä keväällä.Vitosen koukku loi ehkä hitusen liian avonaisen pinnan virkkuulle, mutta huivi silt pääsee käyttöön.
Tule kevät nopeaan ja vie katupöly mennessäsi! Sitten voin kävellä huivi hartioilla ilman huolen häivää!

tiistai 17. maaliskuuta 2015

Lankavarastoni

Tilkkuprojektin innoittamana päätin kokeilla, josko lankavarastoni mahtuisi levitettynä vihdoin keittiön pöydällemme. Vuosi sitten aloitin tietoisen lankojen neulomisen varastosta ja siinä sivussa niitä tuli myös myytyä. Lankojen kuluttaminen niiden hilloamisen sijaan on näkynyt jo muuttoaikana, sillä lankaa siirtyi uuteen kotiin yhden säilytyslaatikon verran vähemmän.

Ja kyllähän se pöytä vielä langoilla peittyy, mutta kerroksia ei tarvinnut tehdä. Lisäksi huomasin, että tämä varastosaldo myös puhuttelee paljon enemmän kuin ne aiemmin omistamani lankakasat. Langat ovat pikku hiljaa muuttuneet laadukkaammiksi. Se on ilo, sillä ikävien lankojen neulominen on lopulta ihan kamalaa. Siksi olen iloinen, että kahdessa lankalaatikossani on nyt suurimmaksi osaksi sellaisia keriä ja vyyhtejä, joiden neulomisesta nautin.

Täytyy myöntää, että ihan kaikki langat eivät tässä kuvassa kuitenkaan ole. Jämälankapurkit ovat vielä kuvaamatta ja töissä kiinni olevat langat vievät puolikkaan laatikon verran tilaa. Niissä ovat kiinni myös loput novitalaiset lankani, joita pyrin välttämään vastaisuudessa vielä enemmän. Tai ainakin odotan, että laatu vastaa hintaa jatkossa.

sunnuntai 15. maaliskuuta 2015

Tilkkupeitto

Se on valmis!

Kaksitoista tilkkua valmiina ja yhteen kiinnitettyinä. Lankana kaikenlaista villa- ja villasekoitelankaa, jota omista laatikoista löytyi.

Yhdistin tilkut lankalaatikosta löytyneellä Maijalla, joka toimi loistavasti virkatessa. Sain saumoista tarpeeksi joustavat, mutta ei liian löysät. Olen hyvin tyytyväinen näihin saumoihin, yleensä kiristän aina liian tiukalle jonkin kohdan.

Tämä projekti on kyllä kaiken kaikkiaan hyvän mielen projekti. Lankaa meni lopulta 782 grammaa ja jämälangat toimivat mukavasti toisensa kanssa. Ei tämä kaunein tekemäni projekti ole, mutta varmasti tulee ajamaan asiansa. Nyt kun anoppi vielä tekee pussilakanan, on projekti valmis liikkumaan eteenpäin.