torstai 19. maaliskuuta 2015

Ewa's Shawl revisited

Kuukausi sitten tuli kova tarve virkata. Yleensä olen osannut vastustaa tällaisia kiusauksia, mutta tällä kertaa päätin antaa periksi. Kaivoin varastoistani muutamat eri langat ja kaivoin Ravelryn syövereistä oikeanlaista mallia. Lopulta päädyin kuitenkin tuttuun Ewa's Shawliin, jonka olen viimeksi virkannut opinnäytteen teon aikoihin vuonna 2009. Malli oli muistaakseni ihan mukava ja helppo, joten ryhdyin toimeen.
Schachenmayr Regia Silk olikin ehtinyt hilloutua vuosia varastossa ja sille pariksi otin uudemman, alpaca-silkkisen ystävän. Tiesin ettei harmaa Regia yksin riitä kovin isoon huiviin, joten jo alussa päätin raidoittaa virkkausta fiiliksen mukaan. Ja hyvä niin.


Regia Silk loppui kokonaan tämän projektin myötä, Alpaca silkiä jäi vielä viitisen grammaa jäljelle. Raidoituksesta tuli lopulta ihan suloinen, vaikka onhan tämä huivi hieman mummomainen. Se on kuitenkin ihanan pehmeä ja lämmin, joten voin ihan hyvin mummoutua sen kanssa tässä keväällä.Vitosen koukku loi ehkä hitusen liian avonaisen pinnan virkkuulle, mutta huivi silt pääsee käyttöön.
Tule kevät nopeaan ja vie katupöly mennessäsi! Sitten voin kävellä huivi hartioilla ilman huolen häivää!

tiistai 17. maaliskuuta 2015

Lankavarastoni

Tilkkuprojektin innoittamana päätin kokeilla, josko lankavarastoni mahtuisi levitettynä vihdoin keittiön pöydällemme. Vuosi sitten aloitin tietoisen lankojen neulomisen varastosta ja siinä sivussa niitä tuli myös myytyä. Lankojen kuluttaminen niiden hilloamisen sijaan on näkynyt jo muuttoaikana, sillä lankaa siirtyi uuteen kotiin yhden säilytyslaatikon verran vähemmän.

Ja kyllähän se pöytä vielä langoilla peittyy, mutta kerroksia ei tarvinnut tehdä. Lisäksi huomasin, että tämä varastosaldo myös puhuttelee paljon enemmän kuin ne aiemmin omistamani lankakasat. Langat ovat pikku hiljaa muuttuneet laadukkaammiksi. Se on ilo, sillä ikävien lankojen neulominen on lopulta ihan kamalaa. Siksi olen iloinen, että kahdessa lankalaatikossani on nyt suurimmaksi osaksi sellaisia keriä ja vyyhtejä, joiden neulomisesta nautin.

Täytyy myöntää, että ihan kaikki langat eivät tässä kuvassa kuitenkaan ole. Jämälankapurkit ovat vielä kuvaamatta ja töissä kiinni olevat langat vievät puolikkaan laatikon verran tilaa. Niissä ovat kiinni myös loput novitalaiset lankani, joita pyrin välttämään vastaisuudessa vielä enemmän. Tai ainakin odotan, että laatu vastaa hintaa jatkossa.

sunnuntai 15. maaliskuuta 2015

Tilkkupeitto

Se on valmis!

Kaksitoista tilkkua valmiina ja yhteen kiinnitettyinä. Lankana kaikenlaista villa- ja villasekoitelankaa, jota omista laatikoista löytyi.

Yhdistin tilkut lankalaatikosta löytyneellä Maijalla, joka toimi loistavasti virkatessa. Sain saumoista tarpeeksi joustavat, mutta ei liian löysät. Olen hyvin tyytyväinen näihin saumoihin, yleensä kiristän aina liian tiukalle jonkin kohdan.

Tämä projekti on kyllä kaiken kaikkiaan hyvän mielen projekti. Lankaa meni lopulta 782 grammaa ja jämälangat toimivat mukavasti toisensa kanssa. Ei tämä kaunein tekemäni projekti ole, mutta varmasti tulee ajamaan asiansa. Nyt kun anoppi vielä tekee pussilakanan, on projekti valmis liikkumaan eteenpäin.

torstai 12. maaliskuuta 2015

Tilkkua toisen perään

Vaaka ry:lle neulomani peittoprojekti etenee.


Päätin tehdä 25 cm x 25 cm tilkkuja, jotta saisin mahdollisimman oikean kokoisen peiton aikaiseksi. Tottakai ensimmäinen tilkku oli lähellä täydellistä, mutta sen jälkeen tilkkujen koot ovatkin vaihdelleet jonkin verran. Päädyin jopa purkamaan osan tilkuista puolikkaiksi ja neulomaan ne uudelleen oikeamman kokoisiksi. Työ toki hidastui, mutta samalla sain loppuyhdistelyyn vähemmän kiroilun astetta.


Se mikä tässä projektissa on yllättänyt, on se miten monen langan tarinan vielä muistan. Moniin jämiin liittyy muistoja ihmisistä, paikoista ja tunteista joita koin niitä edellisen kerran neuloessani. Peitosta löytyy ensimmäisen oikean työpaikkani aikaisia neulomuslankoja, tuskaisia ja valvottujen öiden neulottuja hetkiä, kummilasten saamisen iloa, rakkaiden ystävien onnea ja toki oman rakkaan kanssa vietettyjä hetkiä. Onkin ollut hieman hämmentävää miten langat tuovat näinkin paljon asioita mieleen. Käsitöiden tekemiseen liittyy itselläni paljon tunteita ja tapahtumia, sillä olen ottanut asiakseni neuloa kaikkialla. Olisikin kiinnostavaa tutkia miten käsityöt ovat vaikuttaneet noiden kaikkien tapahtumien käsittelyyn. Siinä olisi aihetta vaikka ihan oikealle tutkimukselle.


Tilkkuja kuitenkin on kasassa lähes vaadittavat 12. Seuraavaksi ajattelin yhdistää ne toisiinsa, pyytää anoppia ompelemaan pussilakanan ja viedä peiton keräykseen. Tavoitteena on saada projekti valmiiksi kevään aikana.

torstai 5. maaliskuuta 2015

Uuden opettelua

Olen pyrkinyt opettelemaan erilaisia perinnetaitoja, joista leipominen ja matonkutominen lienevät niitä helpoimpia. Muutamia viikkoja sitten kokeilin lautanauhan tekemistä ja eilen löysin itselleni kinnasneulan Kansallismuseosta. Vaan kappas, enpä tajunnutkaan neulan käytön logiikkaa Youtubesta huolimatta. Syy lienee siinä, että puolenyön jälkeen ei kannata enää aloittaa uusia käsityöharrastuksia.

Lopputulos oli paljon solmuja. Opettelu siis jatkuu, kunhan saan hieman paksumpaa lankaa ja kovemmat hermot käyttöön. Aion kuitenkin selättää tämän kummallisen välineen ja tehdä itselleni lapaset. Ihan vaan siksi että oppisin. Myös lautanauhojen kohdalla olen hieman hakemassa taitoa, mutta ainakin tajusin miten homma toimii. Nyt kun vielä osaisin tehdä hienoja kuvioita. Kunnianhimoisena tavoitteena on tehdä opiskelijahaalareihin vyö jossakin vaiheessa jollain tekniikalla. Katsotaan.

maanantai 2. maaliskuuta 2015

Se on ruoste

Nämä sukat ovat olleet jo käytössäkin, mutta kuvien oton kanssa on ollut paljon haastetta. Ensin sukat olivat kadoksissa, sitten valo. Onneksi tänään molemmat löytyivät.

Lanka on ihanaa Puffalan Perus-Puffaa, jonka väri on kyllä niin kaunis. Vaahteraksi se on ristitty, mutta minusta se lähentelee enemmän ruostetta. Kauniin intensiivinen väri, joka sopii tämänhetkiseen tunnelmaani.

Mitään ihmeellistä näissä ei ole, ihan perussukat. Ja hyvä niin. Muutossa nimittäin kävin läpi kaikki villasukkapiiloni, ja totesin niissä piileksivän lähinnä rikkinäisiä tai muuten funktioltaan vääriä sukkia. Kotisukat puuttuivat kokonaan. Nämä ovat siihen tarkoitukseen täydelliset. Lämpimät, sopivan isot ja kauniit. 3,5 puikot antavat käsialalleni tarpeeksi napakan lopputuloksen, mutta sukista ei silti tullut peltiset. Projekti oli stressitön ja lopputulema just passeli. Ihanaa.