keskiviikko 2. marraskuuta 2016

Kesä ja syksy kuvina

 Kesä ja syksy meni. Tänään tuli ensilumi, josta ole nähnyt vilauksen flunssan pitäessä minut vahvasti sängynpohjalla. Ajattelin kuitenkin näyttää teille millainen kesä ja syksy täällä oli.


 Kesän aikana tein muutamia reissuja Suomessa, joista yksi vei tervahaudan äärelle Sydänmaalle. Olemme muutaman opiskelukaverin kanssa haaveilleet tervanpolton näkemisestä, ja toki tämä unelma tuli toteuttaa mahdollisimman nopealla aikataululla. Viikonloppu menikin tervalta ja savulta tuoksuessa.

Turku vei myös mukanaan kesällä. Museokortin kautta etsin aina paikallisia museoita, joihin pääsen katsomaan jotakin erilaista. Tämä virkattu mies Wäinö Aaltosen museossa hämäsi siinä määrin, että oli pakko ikuistaa se mukaan.

Serlachius -museo oli hieno kokemus ja Mäntän kuvataideviikoillekin pääsimme käymään. Huikeaa!

Silmukkamerkkejä tuli tehtyä useampikin setti, sillä ostin uusia helmiä Turun matkalta. Olen harkinnut kaupan uudelleen avaamista, mutta katsotaan. Valokuvaaminen ei edelleenkään ole minulle se helppo osuus.


Uusi lukuvuosi pyörähti taas käyntiin. Jaksoin katsella kalenteria päivän, jonka jälkeen päällystin ja tuunasin sen paremmaksi.


Tallustin paljon Pokemonien perässä ja sainkin evolvattua esimerkiksi Gyaradoksen suhteellisen aikaisessa vaiheessa. Samalla sain nauttia huikeista auringonlaskuista ja hyvästä seurasta.

Sain kyllä neulottuakin. Huivi ja muutamia sukkapareja esimerkiksi. Ihan mukava elämä täällä on menossa. 

sunnuntai 3. heinäkuuta 2016

Limeä ja nugaata

Sukat tulivat valmiiksi.


Sukista tuli ihanat. En edes ehtinyt blokata sukkia, kun mies jo otti ne tyytyväisenä käyttöönsä.

Handun lankaa meni himpun verran alle 50 grammaa ja Hedgehockia ehkä noin suunnilleen saman verran. Handua jäi vielä toinen vyyhti jäljelle, joten vihreällä jatketaan jossakin vaiheessa tulevaisuudessa. Langat olivat kyllä varsinaista luksusta, joten vaikka välillä neulominen tökki, ei se haitannut kokonaisuutta. Ymmärrän miksi siililanka on haluttua, kuten myös Handu.

torstai 23. kesäkuuta 2016

Keskeneräisiä kasoja

Kesäkuu on sujunut pitkälti flunssaisena ja selkäkivuissa. Kovin paljon valmista näytettävää ei siis ole.


Ostin hieman heräteostoksena Handun ihanaa pirteän vihreää sukkalankaa tekosyynä tehdä puolisolle sukat. Pariksi vihreälle mies valitsi lankakorini kalleimman ostoksen, Hedgehog Fibersin sukkalangan, värierältään Seed. Mikäs siinä, ei kun hommiin.

Tarkoitus on tehdä kotisukat, joita on ihana pitää jalassa. Tuon ensimmäisen sukan perusteella on kyllä tulossa ihanan pehmeät sukat, joita on ollut melko mukavaa neuloa. Silti jossain tökkii, ehkä  tuo on vaan liian aivoton operaatio tähän hetkeen. Mutta ihana lopputulema on siis edessä!


Toisena projektina olen tehnyt edellisestä postauksesta tutulla langalla Pendulum -huivia, joka tuolla tuolin reunalla odottelee jo valmiina kuvausta. Pendulum oli melko aivoton projekti, jonka pystyi kantamaan mukaan luennoille ja töihin hiljaisia hetkiä täyttämään. Tottakai päädyin taas tekemään virheen, sillä aloitin huivin keskellä yötä, ja jotenkin onnistuin lukemaan neljä senttiä neljän tuuman sijaan aloitusraidan leveydeksi. Yllätys olikin suuri, kun lankaa oli paljon jäljellä ja raitojen määräkin täsmäsi, mutta huivi oli liian pieni. Tein siis muutaman ylimääräisen raidan saadakseni huiville kokoa. Ja kyllä, huiville tuli kokoa, varsinkin kastelun jälkeen! Mutta siitä enemmän kun saan valmiit kuvat otettua.

En tänä vuonna osallistunut Kesäyön hullutukseen enkä muihinkaan neulespurtteihin, joten täällä on lähinnä keskitytty painamaan kahta työtä ja opiskeluja. Vielä syksy pitäisi jaksaa jatkaa samoilla voimilla, mutta katsotaan miten tässä käy. Pidemmän päälle kun kaksi osa-aikaista duunia ja täysipäiväinen opiskelu päälle eivät ole hyväksi. Siitä varmaan johtuu tämä kropankin lakko ja flunssainen olotila.

torstai 2. kesäkuuta 2016

Reissussa

Huomaan, että olisi pitänyt hieman tsempata tämän bloggaamisen kanssa jo alkuvuodesta. Tässä siis hieman raporttia käynnistäni Briteissä maaliskuun alkupuolella.


Matka ajoittui samoihin päiviin opintotukimielenosoituksen kanssa. Koska itse en päässyt paikalle, neuloin tunnelmaan soveltuvia sukkia. Yritin myös seurata itse mielenosoitusta, mutta junan netti ei suostunut yhteistyöhön ja livelähetys jäi näkemättä.

 


Reissasin Lontoon kautta, joten pakkohan King's Crossilla oli käydä tutkimassa Harry Potter -kauppaa. Ja olihan se ihana. Tuliaisiksi ostin siskolleni ja itselleni haalarimerkit. Jono kuvia ottamaan laiturille oli sen verran pitkä, että en jaksanut nähdä vaivaa.


Matkustin Lontoosta vielä eteepäin, päämääränäni Nottingham. Ystäväni asuu tällä hetkellä kaupungissa ja pääsin muutamaksi päiväksi hänen luokseen lomalle. Kävimme mm. paikallisessa Disney-storessa, joka oli toki nörtin fiilistelyn kannalta huippupaikka.


Myös paikalliset kirjakaupat olivat huikeita!



Vietin reissussa kolme päivää ja neuloin ehkä puolitoista sukkaa. Oli ihanaa. Jouduin pysähtymään ja olemaan läsnä. Se oli ehkä tärkeimpiä hetkiä oman jaksamiseni kannalta koko keväänä. Lankaa ei ehditty käydä kurkkimassa, vaikka olinkin ihana neulojaystäväni luona. Olisin mielelläni ollut pidempään, mutta ehkä vielä joskus sekin onnistuu. Nottingham oli keväässä meitä kuukauden edellä, ja olikin kovin palkitsevaa nousta aamulla räntäsateen saattelemana koneeseen ja laskeutua miellyttävän aurinkoiseen kevätsäähän. Suosittelen lämpimästä keväisiä irtiottoja arkeen!

maanantai 30. toukokuuta 2016

Jämälangat käyttöön

Olen alkuvuodesta käyttänyt lähinnä omia jämälankoja erilaisiin projekteihin. Siskolle tein huhtikuussa kämmekkäät, sillä hänen työpaikallaan on kylmä pitkälle kesään. Aloitin myös omani, mutta eihän niistä valmista tule tekemälläkään..


Langat ovat ihania jämiä, puikotkin toimivat kivasti, mutta silti tökkii. Olen ollut tuossa kohtaa huhtikuun lopulta. Katsotaan tuleeko ikinä valmista.


Jämistä intoutuneena ja puuvillalankaa kaivanneena kaivoin viimeiset jämät Dropsin lankaa viime kesän jäljiltä esiin ja neuloin muutaman tiskirätin. Sinistä jäi metri, punaista taisi jäädä kaksi. Huoh. Vihdoinkin loppuivat!

Jämälankoja ei paljon täältä enää itse asiassa löydy. Sen sijaan uusia vyyhtejä ja keriä on kyllä tullut sitäkin enemmän. Hamstrausta kaikki tyynni.

sunnuntai 29. toukokuuta 2016

Tossuja ja videoita

Monta kertaa olen meinannut pistää blogin teloille loppuelämäksi, mutta katsotaan josko saisin taas jotain kirjoiteltuakin.



Oon tehnyt tossuja. Paljon paloja ja tossuja. Langoista jotka on ja pysyy varastossa jos niistä ei tee tossuja. Niinpä kaivoin töissä varastosta puikot ja langat. Ja homma hoituu.

Kuvissa näkyy myös tän hetken kiinnostuksen kohteet, eli neulepodcastit tai vloggaukset. Taustalla pyörii Langanlumouksen podcast, jota seurailen aina kun ehdin. Samoin olen vilkuillut esimerkiksi Tuin ja Nekkiksen juttuja. Viihdyttäviä!

Ihan liian monta neuletta on jäänyt kuvaamatta ja kesken, mutta ei anneta sen häiritä. Sain kandityön palautettua ajoissa, aloitin toisen duunin ja tällä hetkellä pohdin josko nukkuminen joskus olisi vaihtoehto. Eli, jos taaskaan ei täällä mitään kuulu niin käyn enemmän duunissa kuin olen kotona. No worries!

tiistai 12. tammikuuta 2016

Alkuvuoden hommia

Hyvää alkanutta vuotta 2016! Täällä on tartuttu puikkoihin ja pistelty menemään neulalla ja langalla. Muutama turistihommakin on tullut jo tehtyä.

Olen tässä viikon aikana ommellut haalarimerkkejä iltaisin kiinni hankkimiini opiskelijahaalareihin. Viime kerrallahan jätin ne ostamatta, koska aikaa opiskelijariennoille ei ollut, eikä keltainen haalarin värinä houkuttanut erityisemmin. Tällä kertaa päätin kuitenkin, että jonakin vappuna päälläni nähtäisi opiskelijavarustus. Tässä se siis rakentuu. Ainoa haaste näiden ompelemisessa on sormenpäiden jatkuva verenvuoto. En osaa ommella kovinkaan hienotunteisesti käsin, mutta vaadin itseltäni hyvää jälkeä. Huoh. Seuraavat taidan ommella ihan vaan koneella.

Lux Helsinki -tapahtuma oli positiivinen turistirysäily näin alkuvuoteen. Porukkaa oli pilvin pimein (hih) mutta pääsin minäkin vetämään narusta tuolla pilven kohdalla. Kylmyys kävi luihin ja ytimiin, mutta onneksi anoppi tarjosi kaakaota termoskannusta. Ja yleisöllä oli kauniita huiveja, lapasia ja hattuja yllään!

Nyt ihmettelette että neulotaanko täällä enää yhtään. No kyllä. Katsokaa vaikka:
Siitä tulee vihdoin pikkusiskolle lupaamani ja jo kerran purkamani villatakki. Ohje vaihtui matkalla, mutta nyt näyttäisi valmistuvan loppuun asti. Kaarrokkeessa toki täytyy hieman säätää, koska alkuperäinen ohje on niin paljon ohuemmalle langalle suunniteltu. Mutta hyvällä mallilla ollaan.

Kaikkein suurin projekti on kuitenkin lukea kaikki tämä:
Opiskelu on ihanaa ja kamalaa samaan aikaan <3>